Kolumnit

Uusimmat kommentit

Papin parfyymiKorhonen Pentti  15.2.2014 21:15
Papin parfyymiTampereen Kirkkosanomien toimitus  26.11.2013 10:57
Papin parfyymibirgitta rantala  4.11.2013 17:42
Kestääkö se niin kauan?Helena Nuutinen  9.9.2013 15:08
Kestääkö se niin kauan?Liisa Haanpää  16.8.2013 22:28
Share |

Pääkirjoitus 26.1.2011

Marja Rautanen

Köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle

Hiljakkoin ilmestyi laaja tutkimus, joka kertoo 1990-luvun laman vaikutuksista tuon ajan lapsiin. Tutkimuksen on tehnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimus tehtiin vuonna 1987 syntyneistä, joiden elämää seurattiin 23-vuotiaiksi asti.
Me, jotka olemme eläneet tuon ajan, muistamme vielä, kuinka tiukoilla monet perheet olivat.

Oli työttömyyttä, takauksien maksuja ja konkursseja. Koko Suomen talous tuntui olevan vaakalaudalla. Laman aiheuttamista vaikeuksista selviäminen kesti vuosia.
Monille perheille jatkuva pennin venyttäminen oli liikaa. Tuli mielenterveysongelmia ja toivottomuutta. Usko parempaan hiipui.

Tutkimuksessa olleita nuoria on lähestytty monelta eri kannalta. Vähäosaisuus näkyy muun muassa noin 200 grammaa alempana syntymäpainona.
Kaikkiaan 60 000:sta vuonna 1987 syntyneestä noin 10 000:lla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Mikäli perhe sai tuolloin yli viisi vuotta toimeentulotukea, heidän lapsistaan 70 prosenttia on nyt samassa tilanteessa. Neljäsosalla näistä nuorista on jonkinlainen merkintä rikos-, sakko- tai tuomioistuinrekisterissä. Köyhyys lisäsi myös tyttöjen riskiä joutua tekemään abortti tai saada sukupuolitauti.

Köyhyys on myös henkistä, vanhempien kyvyttömyyttä kannustaa lasta tai antaa hänelle virikkeitä.

Myös harrastukset - jos niitä oli koskaan ollutkaan - jäivät usein talouden tiukentuessa.

Reija Paananen, yksi tutkimuksen tekijöistä, korostaa, että Suomessa tehdään ennalta ehkäisevää työtä vähän, mutta jälkien korjaamiseen liikenee kyllä rahaa. Jo laman ollessa pahimmillaan tiedettiin, että lamasta jää pitkä varjo. Tutkijat eivät syytä laman alle joutuneita, vaan sitä, että nyt tehdään samoja virheitä. Tuloeroja ei Reija Paanasen mielestä pitäisi enää kasvattaa. Näille ihmisille pitäisi antaa tukea henkilökohtaisesti.

Kirkko pahassa välikädessä

Asenteissa luterilaisen kirkon toimintaa kohtaan on käynnissä selkeä muutos. Kirkkoon kuulumattomien lisäksi myös osa kirkon konservatiiveista on alkanut arvostella vapaamielisempiä tahoja. Kohtuus olisi, että molemmat suunnat voisivat elää kristittyinä toisiaan kunnioittaen.

Yksi kiistanaiheista on suhtautuminen homoseksuaaleihin. Helsingin seurakuntayhtymä pyysi kirkosta eronneita kertomaan eronsa syitä. Eniten kirkosta erottiin homoseksuaalien syrjinnän takia. Peräti 52 noin 130 vastaajasta oli tätä mieltä. Ideologiset syyt olivat toiseksi tärkein syy. Jos ei usko Jumalaan, ei tarvitse myöskään kirkkoa.
Taloudellisista syistä erosi reilu kuudennes vastaajista. Vajaa seitsemän prosenttia koki saaneensa huonoa kohtelua työntekijältä.

Tampereella kirkkoon liittyjien määrä oli 0,45 prosenttia jäsenmäärästä. Koko maassa vastaava luku oli 0,33 prosenttia. Tampereella  liittyjät olivat viime vuonna hyvin liikkeellä.