Kolumnit

Uusimmat kommentit

Papin parfyymiKorhonen Pentti  15.2.2014 21.15
Papin parfyymiTampereen Kirkkosanomien toimitus  26.11.2013 10.57
Papin parfyymibirgitta rantala  4.11.2013 17.42
Kestääkö se niin kauan?Helena Nuutinen  9.9.2013 15.08
Kestääkö se niin kauan?Liisa Haanpää  16.8.2013 22.28
Share |

6.11.2013

Marja Rautanen

Jokainen sinkku on erilainen

Tässä Tampereen Kirkkosanomat -lehdessä puhutaan monipuolisesti yksin elämisestä ja toiveesta löytää pari. Näyttää siltä, että yhä useampi jää vaille kumppania joko tahtomattaan tai tietoisesti. On varmasti niitäkin ihmisiä, jotka haluavat käyttää aikansa väitöskirjan tekemiseen tai hyväntekeväisyyteen. Maailma on nykyisin mahdollisuuksia täynnä, mutta sinkuksi jääminen on silti suurelle osalle yksineläjistä vaikea paikka.

Jo pienestä lähtien lapset tietävät tyttöjen ja poikien välisen eron ja sen, mitä on, kun tykkää toisesta. Kumppanin löytäminen on yksi elämän päätavoitteista.

Vielä muutama vuosikymmen sitten puolisoa haettiin läheltä ja avioliitto oli itsestäänselvyys, kunnes suuret ikäluokat kasvoivat aikuisiksi 1960-luvulla. Pariisista ja Saksasta saatiin mallia vapaampaan yhdessä olemiseen. Moni asia muuttui, muun muassa seksuaalisuudessa.

Nuori sukupolvi ei enää välttämättä mennyt naimisiin, ja tätä oli vanhempien sukupolvien vaikea hyväksyä. Muistan, miten nuoret valehtelivat vanhemmilleen seurustelusuhteistaan, koska eivät olleet menneet edes kihloihin. Naimisiin mentiin vasta muutaman vuoden seurustelun ja yhdessä asumisen jälkeen. Avioeroakaan ei enää ihmetelty niin kuin aiemmin.

Parisuhde on toivottu, mutta haastava

Suomessa on noin miljoona sinkkua, ja heillä jokaisella on oma tarinansa. Vaikka jokaisen sinkun elämä on omanlaisensa, sinkkuus määrittelee elämää monella tavalla. Esimerkiksi perheen perustaminen ei ole yksin elävälle itsestään selvä ajatus samalla tavalla kuin parisuhteessa olevalle. Kun nainen alkaa lähestyä neljääkymmentä, on aika miettiä, onko vielä halukas ryhtymään äidiksi, jos sopiva kumppani löytyy.

Sama asia painaa myös miehiä, vaikka heidän ”biologinen kellonsa” ei tikitä kuten naisilla. Raha-asioihinkin yksin eläminen vaikuttaa. Monella sinkulla talous on tiukalla, erityisesti pientä eläkettä saavalla.

Mutta entäpä rakkaus ja hyväksytyksi tuleminen? Elämän perustarpeita nekin, meille kaikille. Läheisyyden kaipuu saattaa olla kova, mutta seurustelusuhteen aloittaminen voi olla vaikeaa. Rohkeammat vetävät monesti pitemmän korren, mutta useimmat ovat valmiita tekemään paljon rakkauden ja parisuhteen löytämiseksi.

Vanhemmiten suhtautuminen oman elämän ja kodin jakamiseen toisen kanssa voi kuitenkin muuttua. Moni leskeksi jäänyt tai eronnut etsii puolisoa, koska yksin eläminen tuntuu liian orvolta. Olen kuitenkin huomannut, että leskeksi jääneet tai eronneet ovat aika tarkkoja siitä, miten haluavat loppuelämänsä järjestää. Kun koti on kunnossa ja kaikki muutenkin hyvällä tolalla, voi olla vaikeaa ottaa elämäänsä uutta ihmistä.

Vaikka yksin eläminen on luonnollinen osa omaa elämääni, katselen usein vanhoja pariskuntia, jotka kulkevat käsi kädessä toisiaan tukien. Silloin mietin, että mitä enemmän on ikää, sitä tärkeämpää on, että rinnalla kulkee joku toinen.