5.6.2013

Marja Rautanen

Riemua ja pettymyksiä

Onnittelut teille kaikille nuorille, jotka saitte koulusta päättötodistuksen. Sitä päivää odotettiin. Olette saaneet kukkia ja halauksia. Pieni haikeus viivähti mielessä, kun lähditte viimeistä kertaa ulos opinahjostanne.

Pitkäksi aikaa ette kuitenkaan voi jäädä paikoillenne. Monella teistä onkin jo selvät suunnitelmat siitä, mitä aiotte tehdä. Joku viettää välivuoden, koska vuosien puserrus on vienyt voimia. Muutama teistä lähtee opiskelemaan ulkomaille saadakseen heti kielitaitoa ja kontakteja. Useimmat kuitenkin pyrkivät suoraan johonkin opinahjoon päästäkseen elämässä eteenpäin. Moni joutuu myös pettymään, sillä kaikille ei riitä niitä opintopaikkoja, joista on haaveillut.

Suomalaiset ovat pitäneet koulutusta tärkeänä. Koulutus antoi mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun, parempaan toimeentuloon ja työhön, joka ei ollut niin raskasta kuin tehtaassa tai pelloilla tehty. Erityisesti koulutuksen arvostus näkyi suurten ikäluokkien lasten tullessa opiskelemaan. Yhä useampi halusi päästä koulutuksen kautta eteenpäin. Helppoa se ei ollut. Monet vanhemmat joutuivat venyttämään rahansa äärimmilleen, jotta seuraava sukupolvi pääsisi parempaan elämään kuin vanhempansa.

Samalla ymmärsimme, ettemme voi jäädä kotinurkillekaan, koska siellä ei ollut sen paremmin työtä kuin koulutuspaikkojakaan. Monille meistä koulutus olisi jäänyt haaveeksi, jollei 1970-luvun tietämissä olisi tullut saataville valtion takaama opintolaina. Sillä ja kesätienesteillä pärjäsi niukasti seuraavaan kesään.

Nykyisin nuorten arvomaailma on erilainen. Lapset ovat nähneet, kuinka pitkiä päiviä heidän vanhempansa tekevät. Nuoret haluavat enemmän vapaa-aikaa ja pitempiä hoitovapaita. Nykynuoret eivät myöskään anna niin suurta arvoa koulutukselle kuin ennen. Moni haluaa saada elantonsa omien käsien kautta.  Koulutusvaihtoehtojakin on enemmän.

Vanhukset odottavat

Parissakymmenessä vuodessa Suomesta on tullut maa, jossa kesäjuhlia riittää joka lähtöön. Joukossa on tarjontaa juhannusjuhlista muikkutalkoisiin. Ne kuuluvat joka vuosi kyläläisten kesään.

Kesäisin kylät alkavat elää mökkiläisten saapuessa. Erityisen tärkeää se on vanhuksille, jotka odottavat omaistensa käyntiä pitkän talven jälkeen. Toivottavasti ehdimme tavata heitä, jotka meitä odottavat.

Tampereen Kirkkosanomat jää tauolle ja saapuu lukijoiden iloksi jälleen 14. elokuuta.

Hyvää kesää!