20.11.2013

Marja Rautanen

Yksinäisyys on kansantauti

Me kaikki tarvitsemme toinen toisiamme. Ilman muiden ystävyyttä ja tukea meidän on vaikea olla.

Suomalaisia pidetään kansana, joka vaikenee molemmilla kielillä. Monille meistä yksinäisyys on toinen luonto, joka on kulkenut matkassa syntymästä lähtien. Toki osa nykynuorista on toista maata.

Yksinäisyys koskee kaiken ikäisiä. Jokainen ihminen on yksinäisyydessään erilainen. Ei ole samanlaista huolta tai tuskaa, vaan jokaisen on käytävä läpi omat pelkonsa. Terveydenhuollossa tunnetaan yksinäisyyden ongelmat ja seuraukset, mutta taloudellisia mahdollisuuksia ongelmien korjaamiseen ei aina ole, vaikka tilanne huomattaisiinkin. Yksinäisyyttä ei voi parantaa lääkkeillä.  

Vuonna 2012 sisäasiainministeriö teki tutkimuksen suomalaisten peloista. Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitkä asiat pelottavat tai huolestuttavat. Kärjessä oli yksinäisyys. Moni nuori, ja vanhempikin, pelkää yksinäisyyttään jopa niin paljon, ettei tohdi edes puhua siitä.

Yksinäisyyteen on monia syitä, mutta yksi niistä on koulukiusaaminen. Hanna Ikonen on haastatellut pro gradu -tutkielmaansa varten koulukiusattuja nuoria. Koulukiusaamisen tiedetään vaikuttavan lasten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Koulukiusatut kokevat myös sosiaalisten tilanteen pelkoa, joka saattaa jatkua koko elämän. Onko meillä varaa kiusaamisen seurauksiin?

Yksinäisyys on kuitenkin sellainen kansantauti, johon meistä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa joka ikinen päivä. Voimme välittää enemmän toisistamme ja vetää pienillä teoilla yksinäisiä lähemmäksi muita ihmisiä. 

Taifuunin uhrit tarvitsevat apuamme

Hirmumyrsky Haiyan aiheutti Filippiineillä katastrofin, joka koskettaa ainakin 13 miljoonaa ihmistä. Avustusjärjestöt, muun muassa Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu, vetoavat nyt suomalaisiin kaukaisten lähimmäistemme auttamiseksi.

Mediassa on viime päivinä keskusteltu siitä, menevätkö avustusvarat todella mainittuun kohteeseen vai uppoavatko lahjoitukset suurimmaksi osaksi hallintokuluihin ja byrokratiaan.

Hallinto ja logistiikka nielevät väistämättä osansa rahoista. Toivoa kuitenkin sopii, että suurin osa ihmisistä luottaa siihen, että pääosa avustuksista käytetään hädässä olevien ihmisten auttamiseen.

Tampereen seurakuntayhtymässä tiedetään, että Kirkon Ulkomaanapu on auttamistyössä luotettava kumppani. Järjestöllä on toimiva yhteistyöverkosto paikan päällä. Siksi yhteiselle kirkkoneuvostolle tehtiin esitys taifuunin uhrien auttamiseksi KUA:n kautta heti kun tuhojen laajuus alkoi selvitä.

Seurakuntayhtymä pystyy toimimaan tarvittaessa nopeasti, sillä lähetyksen ja kansainvälisen diakonian hätäapuun on varattu tänä vuonna kaikkiaan 60 000 euroa. Rahasta on vielä jäljellä 20 000 euroa.  

Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee avustusesitystä 21. marraskuuta.