6.2.2013

Marja Rautanen

Jokainen ikäihminen tarvitsee hyvän vanhuuden

Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksen kohde on todella hyvin valittu. Mikä on parempi kohde kuin pitkän elämän eläneet vanhukset, joiden elämänpiiri on käymässä pieneksi. Heille toivoisi vielä lämpöä ja välittämistä.

Yhteisvastuukeräys syntyi heti toisen maailmansodan jälkeen. Koko Eurooppa oli raunioina. Yhdysvalloista saatiin avustuksia Suomeenkin, mutta jo vuonna 1950 luterilainen kirkko perusti Yhteisvastuukeräyksen auttamaan omia kansalaisia. 

Suomalaiset tuntevat Yhteisvastuukeräyksen. Me olemme valmiit auttamaan apua tarvitsevia. Viime vuonna Yhteisvastuu keräsi noin 4,1 miljoonaa euroa ylivelkaantumisen torjuntaan ja pienrahoitustoimintaan.

Vielä ei ole tullut vuotta, etteikö olisi löytynyt sopivaa kohdetta. Tuntuu hyvältä, että nyt autamme niitä vanhuksia, jotka ovat monella tavalla rakentaneet tätä maata.

Suomen hallitusta myöten mietitään, miten tulevaisuudessa voidaan auttaa kaikkia ikäihmisiä turvattuun vanhuuteen. Nykyisin elämme yhä pidempään. Monet odottavat eläkkeelle lähtemistä. He ovat tehneet kovasti töitä, joten on ansaittua, että eläkepäivistäkin ehtii nauttia. Niin pitääkin olla, sillä elämä pakottaa kulkemaan myös pienin askelin.

Noin 300 000 vanhusta kärsii yksinäisyydestä

Yhteisvastuu on ottanut tavoitteeksi löytää syrjäytyneitä vanhuksia. On laskettu, että Suomessa on noin 300 000 vanhusta, jotka kärsivät puhekaverin puutteesta ja yksinäisyydestä.

Yksinäisyyteen on monia syitä. Pitkät matkat ovat monille este. Maalla ja kaupungeissa asuvien vanhusten tilanne on erilainen. Pienillä paikkakunnilla julkinen liikenne on loppunut vuosia sitten. Vanhukset ovat pitkälti naapureiden ja taksin varassa. Kaupungissa asuva näkee ikkunastaan vaikka kuinka paljon ihmisiä, mutta yksinäisyys on varmasti yhtä suurta.

Vastuu kuuluu meille kaikille

Yhteisvastuuvaroilla nämä vanhukset pyritään saamaan ihmisten pariin. Aivan hirvittävää on, että joka toinen päivä joku yli 65-vuotias ihminen lopettaa elämänsä oman käden kautta. Nyt ryhdytään kouluttamaan vanhempia henkilöitä, jotka voisivat tulla ikäistensä tukihenkilöiksi.

Aina ei tarvita koulutettuja vapaaehtoisia. Itse kukin meistä tuntee ihmisiä, jotka vastaisivat myöntävästi, jos pyydät lähtemään lenkille. Kannattaa olla itse aktiivinen, sillä mukava lenkkikaveri houkuttelee sinut liikkeelle, vaikka et yhtään haluaisi. 

Suurin osa Yhteisvastuusta, 60 prosenttia, annetaan tänä vuonna maailman toisella puolella sijaitsevaan Kambodžaan, missä vanhusten tilanne on aivan toinen. Minkäänlaista eläkejärjestelmää ei ole. Siksi vanhukset tekevät ansiotyötä mahdollisimman pitkään ja hoitavat lapsenlapsia aikuisten ollessa töissä.