Pääkirjoitus 9.2.2011

Kohti isompia seurakuntia

Pari viikkoa sitten Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli antoi lausuntonsa seurakuntiemme rakenneratkaisuksi. Saimme hyviä uutisia. Hiippakunta esitti, että nykyisten seurakuntien sijaan Tampereen alueella toimisi neljä suomenkielistä ja ruotsinkielinen seurakunta.
Seuraavaksi asiasta pyydetään lausunnot seurakuntaneuvostoilta ja yhteiseltä kirkkovaltuustolta. Tämän jälkeen lopputulos on hiippakunnan ja kirkkohallituksen käsissä.
Näkemykset seurakuntien määrästä vaihtelevat kaupungin kasvaessa ja muuttuessa.
Tampereen seurakunta jaettiin vuoden 1953 alusta viideksi seurakunnaksi. Tuolloin pidettiin tärkeänä lähiöseurakuntia, esimerkiksi Kalevaa, joka tuolloin oli noin 23 000 jäsenen lapsirikas seurakunta. Nyt näitä seurakuntia ollaan yhdistämässä.
Tulevalla rakennemuutoksella tähdätään siihen, että isot seurakunnat ovat hallinnollisia yksikköjä, joiden sisällä toimii lähikirkkoalueita. Ne rakentuvat kirkkojen ja muiden seurakuntatilojen ympärille.
Tekeville käsille ja lämpimille sydämille on tulossa paljon tehtäviä, jotta nämä uudet toimipisteet saadaan toimiviksi. Uskon, että monet seurakuntalaiset ovat valmiit tarttumaan työhön.

Eläkeiän nosto
on kuuma peruna

Hiljakkoin uutisoitiin, että suomalaiset ovat jaksaneet olla töissä pidempään kuin aikaisemmin. 60 ikävuoden virstanpylväs on nippa nappa saavutettu. Suomen hallituksen tavoitteena on pidentää työuria, mistä on nyt pientä näyttöä olemassa.
Meillä täydelle eläkkeelle pääsee 63-vuotiaana. Esimerkiksi Saksassa eläkeikä on jo nyt 65 vuotta ja sitä ollaan vähitellen hilaamassa 67 vuoteen. Ranskassa taas eläkeiän nosto 62 vuoteen nostatti isot mellakat. Italiassa ja Espanjassa eläkeikä on 65 vuotta.
Suomi näyttää muihin Euroopan maihin verrattuna olevan keskikastissa. Selvää tarvetta eläkeiän nostamiseen on, muuten Suomen talous ei kestä tulevia aikoja. Varoja tarvitaan niin valtion velan takaisinmaksuun, ja hyvinvointipalveluiden säilyttämiseen kuin vanhusten hyvään hoitoon. Myös eläkkeiden hyvän tason säilyttäminen vaatii pitkähköä työuraa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel (Turun Sanomat 1.2.2011) ehdottikin helmikuun alussa, että koko euroalueelle olisi luotava sama eläkeikä. Jos tällainen tilanne olisi joskus edessä, Suomen eläkeikä tuskin alenisi.
Suuret ikäluokat eivät ole innostuneet oman eläkeikänsä nostosta, mikäli tutkimuksiin on uskominen. Jokainen eläkeikäänsä punnitseva ottaa huomioon monia eri seikkoja. Terveys, työssä viihtyminen, mukavat työtoverit tai tulevan eläkkeen määrä on otettava huomioon.
Moni onkin jäänyt osa-aikaeläkkeelle tai sapattivapaalle ja pidentänyt tällä tavalla työuraansa. Tulevina vuosina, kun Suomessa työssä olevien määrä pakostakin vähenee, on etsittävä uudenlaisia houkuttimia työssä jaksamiseen.

Marja Rautanen