Kirkkosanomat 20/2013
Jakelupäivä 18.12.2013
23.11.2011Marja Rautanen Muutos on lähelläTampereen seurakuntien rakennemuutos alkaa olla loppusuoralla. Todennäköisesti saamme tietää kirkkohallituksen päätöksen jo tämän vuoden puolella. Kulunut vuosi on ollut kaikille, niin työntekijöille kuin luottamushenkilöillekin, rankkaa aikaa. Uusi kirkkovaltuusto joutui heti keskelle rakennemuutoksen valmistelua. Se on vaatinut jokaiselta, sekä ensimmäistä valtuustokauttaan aloittavilta että vanhoilta konkareilta, paljon paneutumista ja kotitöiden tekemistä. Toisaalta seurakuntayhtymässä ei ole päästy sellaiseen yksimielisyyteen, joka on ollut tavoitteena. Tämän tunnusti myös tuomiokapituli esitellessään viimeistä neljä + -rakenneratkaisua 26. lokakuuta. Tämä malli lähetettiin myös kirkkohallitukseen, joka lopullisesti päättää asiasta. Myös seurakuntien noin 600 työntekijää ovat pitkään odottaneet päätöstä. Meille on ilmoitettu, että irtisanomisia ei ole tulossa, mutta toimenkuvat muuttuvat, kun seurakuntia yhdistetään. Myös päälliköiden määrää on tarkoitus vähentää eläköitymisen myötä, erityisesti tukitoiminnoista. Nyt kun muutos on näinkin lähellä, on selvää, että osa meistä kokee ahdistusta ja pelkoa tulevasta. Ensi vuodesta ei ole tulossa helppo. Jokainen meistä joutuu muutoksen kohteeksi tavalla tai toisella. Tähän muutokseen tarvitaan koulutusta ja toinen toistensa tukea. Muutokset eivät vaikuta valtaosaan seurakuntalaisista Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Palmu julkaisi muutama viikko sitten tutkimuksen, jossa hän tutki seurakuntarakenteen muutoksia seurakuntalaisten elämään. Tässä tutkimuksessa valtaosa seurakuntalaisista koki, etteivät rakennemuutokset vaikuttaneet mitenkään heidän hengellisen elämänsä toteutumiseen, jäsenyyteen, osallistumismahdollisuuksiin tai tunteeseen seurakunnan tuttuudesta. Tutkimus tehtiin vuonna 2009 Kurikan, Jämsän ja Sastamalan seurakunnissa sekä Kouvolan seurakuntayhtymän jäsenten keskuudessa. Harri Palmun tutkimuksen mukaan valtaosa seurakunnan jäsenistä piti seurakuntarajoja merkityksettöminä oman hengellisen elämän toteutumisen kannalta. On kuitenkin huomattava, että yli 55-vuotiaat, seurakunnan toimintaan paljon osallistuvat pitivät asuinpaikkakuntaan perustuvaa jäsenyyttä merkittävänä. Tärkeintä seurakuntalaisille oli, että seurakunnan elämä ja palvelut ovat lähellä. Näyttää siltä, että seurakuntalaiset ymmärtävät rakennemuutosten välttämättömyyden. Se saattaa viedä aikaa, mutta Tampereen kokoisessa seurakuntayhtymässä 15 lähikirkkoa voivat tulla kotikirkoiksi niillekin, jotka eivät ole kirkon ovea juuri avanneet. Joulua odottaessa Tuleva sunnuntai on ensimmäinen adventti. Hoosianna-hymni kaikuu kirkoissa, alkaa juhla-aika. Arjen ja juhlan vuorottelu on ihmisen hyvinvoinnille tärkeää. Teemme viisaasti, jos näiden viikkojen aikana järjestämme aikaa myös läheisillemme ja itsellemme. |
Uusimmat kommentit