Kolumnit

Uusimmat kommentit

Papin parfyymiKorhonen Pentti  15.2.2014 21.15
Papin parfyymiTampereen Kirkkosanomien toimitus  26.11.2013 10.57
Papin parfyymibirgitta rantala  4.11.2013 17.42
Kestääkö se niin kauan?Helena Nuutinen  9.9.2013 15.08
Kestääkö se niin kauan?Liisa Haanpää  16.8.2013 22.28
Share |

21.11.2012

Marja Rautanen

Samassa veneessä

Pelkään niin, että kädet puutuvat,
ne tuntuvat lyijyn raskailta.
Pelkään työpaikan menetystä,
pelkään talouden romahdusta,
pelkään kaiken sortumista.

On niin helppo sanoa,
että kaikki maallinen on turhaa.
Mutta sellaisia viisauksia viljelevät vain ne,
joita ei mikään uhkaa.
Minua uhkaa ja minä pelkään.

Syksyllä alkanut lomautusten ja irtisanomisten suoranainen vyöry pani tuhannet ihmiset ahtaalle. Toissa viikolla tuli eri erilaisilta talouden tutkimuskeskuksilta arvioita siitä, millainen talvi on tulossa. Jos maamme joutuu tilanteeseen, jossa lomautettuja tai irtisanottuja on huomattavasti nykyistä enemmän, se vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

Olemme nähneet, miten vakavaraisina pitämiämme yrityksiä on joutunut tilanteeseen, jossa väkeä on jouduttu irtisanomaan. Monella paikkakunnalla on tarvittu valtion tukea, jotta päästäisiin uuteen alkuun. Näyttää siltä, että tämä lama ei ole kotikutoista, vaan koko Eurooppa on lähes samassa tilanteessa.

Jokainen irtisanominen on erilainen. On niitäkin, jotka ovat odottaneet pois työstä pääsyä pitkän, vuosikymmeniä jatkuneen työuran jälkeen. Helppoa ei sekään ole.

Lomautus tai irtisanominen on perheille ja yksineläjille valtava shokki. Elämä heilahtaa uusille raiteille. Näyttää myös siltä, että Euroopassa jatkuva lama ei ota loppuakseen aivan pian. Olemme kaikki samassa veneessä. 

Vanhemmilla on paljon merkitystä sille, miten nuoret suhtautuvat työhönsä, mutta on niitäkin, jotka ovat pienestä pitäen ajatelleet, etteivät seuraa vanhempiensa työtapoja. Työnteko on näyttänyt liian rankalta.

Kohta eläkkeelle jäävät ovat tehneet pitkiä työuria. Ei ole tarvinnut vaihtaa työtä tai asuinpaikkaa.

Entä nyt? Tunnetko nuoria, jotka heti valmistuttuaan saivat vakituisen työpaikan. Taitaa olla ennemminkin poikkeus kuin sääntö.

Vaikka nuoret saavat vanhemmiltaan arvoja työnteosta, nuorten keskuudessa on tapahtunut suuri muutos. Koska vakituista työpaikkaa ei heti saada, lähdetään työn perässä pitkienkin matkojen päähän. Tärkeintä on kerryttää työkokemusta ja sitä kautta lisää mahdollisuuksia löytää vakituinen työpaikka. Nuoret lähtevät herkästi myös ulkomaille saadakseen kokemusta ja parantaakseen kielitaitoaan.

Näyttää siltä, että raatajasukupolvien lapsilla arvot ovat jo aivan erilaiset.  Nämä nuoret etsivät työtä, joka sopii heidän arvoihinsa. Palkka ei ehkä ole enää tärkein asia, kuten heidän vanhemmillaan usein oli. Nuoret arvostavat perhettä ja muita läheisiä ihmissuhteita. He myös antavat aikaa toisilleen. Näyttää siltä, että nuoret ovat löytäneet tasapainon elämän eri puolien kesken paremmin kuin vanhempansa.

Alussa oleva teksti on ote kirjasta Taivas Varjele – joka äijän rukouskirja. Kustantaja on LK/Lasten Keskus/Helsinki, toimittajat Heikki Hakala ja Kalevi Virtanen.