Uutisista välittyy ristiriitainen kuva suomalaisesta työelämästä. Työuria pyritään pidentämään. Samaan aikaan monilla on kiire pois työelämästä – eläkkeelle. Työntekijät näyttävät tehdyissä selvityksissä olevan tyytyväisiä työssään.

Toiset tutkimukset ja arkikokemus kuitenkin osoittavat, että suomalaisilla on paljon sairauslomia ja jaksamisongelmat ovat yleisiä. YLE:n mukaan 750 000 suomalaista käyttää KELA-korvattavia masennuslääkkeitä tai vastaavia selvitäkseen työelämän paineista. Miten tällaiset ristiriitaiset viestit ovat selitettävissä?

Yhtä mieltä niin tutkijat kuin työmarkkinajärjestöt ovat siitä, että työelämän laadussa on kehittämisen varaa. Tämä näkyy päivittäin työssäni. Asiakkaiden kertomusten näkökulmasta heikko laatu on valitettavan usein heikkoa etiikkaa ja koventuneita asenteita. Puutteita on erityisesti kaupallisessa – ja esimiestyön etiikassa.

Työelämän etiikan heikentymiseen on vaikuttanut eniten ahneuden lisääntyminen. Kohtuullisuus ei ole kurssissa tuloksenteon ja säästöpaineiden keskellä. Räikeimmät esimerkit tulevat esiin käytettäessä ulkomaista – lähetettyä – työvoimaa. Heille ei makseta Suomen lain mukaista minimipalkkaa ja työolosuhteet eivät vastaa suomalaisia säädöksiä.

Suomalaisen työntekijän etiikkaan on iskostettu syvälle ajatus, että työ pitää tehdä huolellisesti ja hyvin. Tämän hetken työelämän ääneen lausumaton laki on, että hyvin tehdylle työlle ei ole aikaa ja hutaisten tehty jälki riittää hyvin. Työpaikkaa myös vaihdetaan, koska ei haluta olla kauppaamassa asiakkaille tuotteita, jotka eivät täytä todellisuudessa markkinoinnin lupauksia. Muun muassa nämä ristiriidat, puhumattakaan kiireestä, johtavat siihen, että porukka vuotaa eläkkeelle heti kun pystyy.

Mihin suostun urani takia? Osa johtajista suostuu tai joutuu tekemään tuloksenteon paineessa valintoja ja päätöksiä, joiden kohdalla ei kestä katsoa itseään peilistä. Kiire ja tuloksen perässä juokseminen ovat tuoneet sanelupolitiikan takaisin suomalaisen johtamisen keinovalikoimaan. Vielä onneksi näkee hyvää johtamista, jossa työntekijöistä todella huolehditaan.

Kirkolla on annettavaa työelämän etiikalle. Johtamiselle armoa. Myös johtaja on ihminen. Hän erehtyy siinä missä muutkin ja epäonnistumisen jälkeen voi aloittaa alusta. Samalla on hyvä pitää esillä rehellisyyden ja kohtuullisuuden vaatimusta. Tavalliselle työntekijälle perhe ja ystävät ovat elämän kantavat voimat. Painetta työn ja oman elämän rajan hämärtymiseen voi vastustaa.

Uutisista välittyy ristiriitainen kuva suomalaisesta työelämästä. Työuria pyritään pidentämään. Samaan aikaan monilla on kiire pois työelämästä – eläkkeelle. Työntekijät näyttävät tehdyissä selvityksissä olevan tyytyväisiä työssään.

Toiset tutkimukset ja arkikokemus kuitenkin osoittavat, että suomalaisilla on paljon sairauslomia ja jaksamisongelmat ovat yleisiä. YLE:n mukaan 750 000 suomalaista käyttää KELA-korvattavia masennuslääkkeitä tai vastaavia selvitäkseen työelämän paineista. Miten tällaiset ristiriitaiset viestit ovat selitettävissä?

Yhtä mieltä niin tutkijat kuin työmarkkinajärjestöt ovat siitä, että työelämän laadussa on kehittämisen varaa. Tämä näkyy päivittäin työssäni. Asiakkaiden kertomusten näkökulmasta heikko laatu on valitettavan usein heikkoa etiikkaa ja koventuneita asenteita. Puutteita on erityisesti kaupallisessa – ja esimiestyön etiikassa.

Työelämän etiikan heikentymiseen on vaikuttanut eniten ahneuden lisääntyminen. Kohtuullisuus ei ole kurssissa tuloksenteon ja säästöpaineiden keskellä. Räikeimmät esimerkit tulevat esiin käytettäessä ulkomaista – lähetettyä – työvoimaa. Heille ei makseta Suomen lain mukaista minimipalkkaa ja työolosuhteet eivät vastaa suomalaisia säädöksiä.

Suomalaisen työntekijän etiikkaan on iskostettu syvälle ajatus, että työ pitää tehdä huolellisesti ja hyvin. Tämän hetken työelämän ääneen lausumaton laki on, että hyvin tehdylle työlle ei ole aikaa ja hutaisten tehty jälki riittää hyvin. Työpaikkaa myös vaihdetaan, koska ei haluta olla kauppaamassa asiakkaille tuotteita, jotka eivät täytä todellisuudessa markkinoinnin lupauksia. Muun muassa nämä ristiriidat, puhumattakaan kiireestä, johtavat siihen, että porukka vuotaa eläkkeelle heti kun pystyy.

Mihin suostun urani takia? Osa johtajista suostuu tai joutuu tekemään tuloksenteon paineessa valintoja ja päätöksiä, joiden kohdalla ei kestä katsoa itseään peilistä. Kiire ja tuloksen perässä juokseminen ovat tuoneet sanelupolitiikan takaisin suomalaisen johtamisen keinovalikoimaan. Vielä onneksi näkee hyvää johtamista, jossa työntekijöistä todella huolehditaan.

Kirkolla on annettavaa työelämän etiikalle. Johtamiselle armoa. Myös johtaja on ihminen. Hän erehtyy siinä missä muutkin ja epäonnistumisen jälkeen voi aloittaa alusta. Samalla on hyvä pitää esillä rehellisyyden ja kohtuullisuuden vaatimusta. Tavalliselle työntekijälle perhe ja ystävät ovat elämän kantavat voimat. Painetta työn ja oman elämän rajan hämärtymiseen voi vastustaa.

Uutisista välittyy ristiriitainen kuva suomalaisesta työelämästä. Työuria pyritään pidentämään. Samaan aikaan monilla on kiire pois työelämästä – eläkkeelle. Työntekijät näyttävät tehdyissä selvityksissä olevan tyytyväisiä työssään.

Toiset tutkimukset ja arkikokemus kuitenkin osoittavat, että suomalaisilla on paljon sairauslomia ja jaksamisongelmat ovat yleisiä. YLE:n mukaan 750 000 suomalaista käyttää KELA-korvattavia masennuslääkkeitä tai vastaavia selvitäkseen työelämän paineista. Miten tällaiset ristiriitaiset viestit ovat selitettävissä?

Yhtä mieltä niin tutkijat kuin työmarkkinajärjestöt ovat siitä, että työelämän laadussa on kehittämisen varaa. Tämä näkyy päivittäin työssäni. Asiakkaiden kertomusten näkökulmasta heikko laatu on valitettavan usein heikkoa etiikkaa ja koventuneita asenteita. Puutteita on erityisesti kaupallisessa – ja esimiestyön etiikassa.

Työelämän etiikan heikentymiseen on vaikuttanut eniten ahneuden lisääntyminen. Kohtuullisuus ei ole kurssissa tuloksenteon ja säästöpaineiden keskellä. Räikeimmät esimerkit tulevat esiin käytettäessä ulkomaista – lähetettyä – työvoimaa. Heille ei makseta Suomen lain mukaista minimipalkkaa ja työolosuhteet eivät vastaa suomalaisia säädöksiä.

Suomalaisen työntekijän etiikkaan on iskostettu syvälle ajatus, että työ pitää tehdä huolellisesti ja hyvin. Tämän hetken työelämän ääneen lausumaton laki on, että hyvin tehdylle työlle ei ole aikaa ja hutaisten tehty jälki riittää hyvin. Työpaikkaa myös vaihdetaan, koska ei haluta olla kauppaamassa asiakkaille tuotteita, jotka eivät täytä todellisuudessa markkinoinnin lupauksia. Muun muassa nämä ristiriidat, puhumattakaan kiireestä, johtavat siihen, että porukka vuotaa eläkkeelle heti kun pystyy.

Mihin suostun urani takia? Osa johtajista suostuu tai joutuu tekemään tuloksenteon paineessa valintoja ja päätöksiä, joiden kohdalla ei kestä katsoa itseään peilistä. Kiire ja tuloksen perässä juokseminen ovat tuoneet sanelupolitiikan takaisin suomalaisen johtamisen keinovalikoimaan. Vielä onneksi näkee hyvää johtamista, jossa työntekijöistä todella huolehditaan.

Kirkolla on annettavaa työelämän etiikalle. Johtamiselle armoa. Myös johtaja on ihminen. Hän erehtyy siinä missä muutkin ja epäonnistumisen jälkeen voi aloittaa alusta. Samalla on hyvä pitää esillä rehellisyyden ja kohtuullisuuden vaatimusta. Tavalliselle työntekijälle perhe ja ystävät ovat elämän kantavat voimat. Painetta työn ja oman elämän rajan hämärtymiseen voi vastustaa.