Omatunto kaihersi. Onkohan myyjällä ja vartijalla jossain perhe, joka odottaa kotiin? Olisin voinut ostaa vesipullon päivällä. Suurkaupunki elää yötä päivää, ihmiset sopeutuvat. Viisaat puhuvat 24/7 -yhteiskunnasta, joka on aina auki – siis kaupallisessa mielessä.

Suomessa ei vielä ole 24/7 -yhteiskuntaa. Meillä ei puhuta kauppojen yöaukiolosta, vapaasta aukiolosta kylläkin. Miksi muuten kauppojen ja kaupallisten palvelujen pitää olla aina auki?  Mistä tämä ihanne on peräisin? Mitkä ovat seuraukset ja haittavaikutukset.

Haittavaikutukset ovat jo näkyvissä, yllättävillä tahoilla. Ajatellaanpa yksinyrittäjää, jonka liikkeelle paras sijainti olisi iso kauppakeskus. Liike pitäisi pystyä pitämään auki mieluiten 75 mutta ainakin 65 tuntia viikossa, ja siihen päälle asioiden hoitamisreissut sekä työt, joita ei voi tehdä aukioloaikana. Moni miettii tarkkaan, ryhtyykö tähän.

Lisääntyvä ongelma ovat liikkeiden työntekijöiden työajat. Toisin kuin luulisi, pitkät aukioloajat eivät lisää kokoaikatyötä vaan osa-aikaisten ja ekstraajien määrää pienillä työtuntimäärillä ja perheellisille hankalina työaikoina. Tutkimusten mukaa kaksi kolmasosaa osa-aikatyöntekijöistä haluaisi työskennellä kokoaikaisesti, jos siihen olisi mahdollisuus.

Länsimaisen hyvinvoinnin kehitys on perustunut jatkuvan kasvun oppiin ja talouden ensisijaisuuteen. Kyse on valistusajan ja -ajattelun perinnöstä. Valistuksen ajatteluun kuuluivat niin sanotut omalakiset elämänalueet, joilla oli omat lainalaisuutensa ja etiikkansa. Ei ollut kaikkia elämänalueita yhdistävää yhteistä arvo- tai eettistä pohjaa. Rajoittamattomassa aukiolossa tulee näkyviin, että valistuksen eväät on syöty ja sen perinnön ongelmat ovat näkyvissä tässä asiassa ja ajassa. Taloutta ei saa lähestyä muista kuin sen omista lainalaisuuksista käsin. Sen sijaan talouden arvot ja lainalaisuudet ovat tunkeutuneet lähes kaikille muille elämänalueille.

Tähän saakka taloudellisten arvojen korostaminen on luonut hyvinvointia. Onko nyt saavuttu rajalle, jonka toisella puolella näin ei ole. Tuloerojen kasvu, masennuslääkkeiden käyttö työssä, yhteiskunnan arvojen koventuminen ja ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö kertovat omaa kieltään. Onko niin, että talouden sijaa tulevaisuudessa hyvinvointia pystytään ylläpitämään ja luomaan vain kaikille elämänalueille yhteisillä arvoilla.