Kolumnit

Uusimmat kommentit

Papin parfyymiKorhonen Pentti  15.2.2014 21.15
Papin parfyymiTampereen Kirkkosanomien toimitus  26.11.2013 10.57
Papin parfyymibirgitta rantala  4.11.2013 17.42
Kestääkö se niin kauan?Helena Nuutinen  9.9.2013 15.08
Kestääkö se niin kauan?Liisa Haanpää  16.8.2013 22.28

Mitä tein kesälomalla?

Keskiviikko 12.9.2012 - Jussi Laine

On varmaan hyvä myöntää julkisesti, että olen kova poika lukemaan sarjakuvia. Aikanaan sedältä lainatut Aku Ankka -taskukirjat toimivat aapisena, kun pieni Jussi-poika opetteli lukemaan ennen koulun alkua.

Siitä sitten siirryin Tex Willerin, Modesty Blaisen ja legendaaristen Korkeajännitysten pariin. Sillä tiellä olen edelleen. Yksi parhaista, aivan toiselta kannalta elämää katselevista sarjakuvista on Tenavat.

Jostain syystä kesäloman loputtua jouduin moneen kertaan vastaamaan kysymykseen loman sujumisesta. Toinen kysymys oli, missä kävitte.

Ehkä juuri näiden kyselyiden vuoksi tai yleisen lomanloppumistunnelman keskellä palasi mieleen vanha tuttuni Jaska Jokunen. Häntä kohtaan olen aina tuntenut suurta sympatiaa, pelkästään jo yhteisen tukkamallimme perusteella.

Jaskan ensimmäinen koulusta annettu kotitehtävä loman päätyttyä oli kirjoittaa vähintään tuhat sanaa aiheesta ”Mitä tein kesälomalla?”

Mainio pyöreäpäinen Jaska sai paperille viisi sanaa: ”Olin leirillä ja pelasin palloa.” Tämän kirjoitettuaan hän painoi päänsä pöydän pintaan niin synkeän näköisenä kuin Jokunen vain osaa.

Kyllä tuli tehtyä paljonkin kesälomalla. Auton mittariin kertyi melkoisesti kilometrejä ja arvokasta fossiilista polttoainetta tuli valutettua tankkiin liiankin kanssa.

Mutta onko se olennaisinta, mitä kaikkea on ehtinyt tehdä ja nähdä? Jos minulta ja Jaskalta kysytään, niin ei ole.

Oman lomani kallisarvoisimmat hetket taisivat olla niitä, kun joskus vähän liian aikaisin aamulla yläkerrasta huudettiin kirkkaalla äänellä: ”Onko jo aamu?”

Vastauksesta riippumatta minuutin sisään sängyssämme oli tuleva ekaluokkalainen möyrimässä peittomyyränä ja hyvin tehokkaasti herättämässä vanhempiaan.

Ihan parhaina aamuina joukkoon liittyi tuleva kuudesluokkalainen. Mitään ei tehty, mihinkään ei lähdetty, oltiin vaan. Korkeintaan avattiin sarjakuvakirjat jossakin välissä.

Haluaisin ainakin kovasti ajatella, että itseni lisäksi näitä menneiden kesäaamujen hetkiä pitävät parhaina myös muut peittoni alle kokoontuneet perheenjäsenet.

Toivon, että nämä hetket pysyisivät mielessä myös tulevina aamuina, joita on taas jonossa liiaksi asti. Silloin, kun kello herättää liian aikaisin. Silloin, kun lähdetään kiireellä tekemään ja suorittamaan tehtäviä, joita meiltä jokaiselta jo kovin edellytetään.

Kivoja aamuja on vielä edessä, sillä parasta kannattaa odottaa.

Jussi Laine on Tampereen seurakuntien kärkihankekoordinaattori, joka kirjoituspäivänä oli vienyt pienen poikansa ensimmäistä kertaa kouluun.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sarjakuvat, kesäloma, tekeminen, oleilu, kesäaamut, suorittaminen, muistot, kouluaamut