Alueellinen toiminta pysyy tärkeänä jatkossakin

Kävipä Tampereen seurakuntajaon Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen kuinka tahansa, seurakuntalaisia lähellä tehtävää työtä tarvitaan.

Perinteisten suurten seurakuntien osalta aiemmin puhuttiin myös aluetyöstä, jota tarvittiin ja tarvitaan, koska asuinalueet ovat hajallaan ja eri puolilla seurakuntaa, sanoo Hervannan seurakunnan kirkkoherra Juhani Räsänen.

– Oikeastaan koko Hervannan seurakunnan toiminta on lähialuetyötä ja sen kirkko on ollut ”lähikirkko” alusta asti. Hervanta on alueena hyvin keskittynyt, mikä antaa monia toiminnallisia etuja. Joka puolelta Hervantaa joko kirkkoon tai Pelipuiston seurakuntakotiin on muutaman minuutin kävelymatka.

Hervannalle tyypillistä on esimerkiksi jo 1980-luvulla alkunsa saanut yhdyskuntatyö, jonka piirissä tehtiin muun muassa korttelityötä. Työtä tehtiin esimerkiksi kumppanuudessa legendaarisen lähipoliisin Markku Kuoppamäen kanssa, jonka pioneeritoiminta antoi mallin koko Suomen lähipoliisille.

Nykyinen maahanmuuttaja/ monikulttuurityö on läheisessä suhteessa perinteiseen yhdyskuntatyöhön. Työttömien yhdistyksen kanssa toteutettiin työllistämishankkeita 15 vuotta, jota työtä on jatkettu ja kehitetty Jakamisen Paikka -yhdistyksen ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

– Lapsi- ja nuorisotyö olivat varsinkin 1980 ja -90 -luvuilla suurten ikäluokkien aikana hyvin tavoittavia. Erityisnuorisotyöhön keskittyneen God’s Gasin ideaa monistettiin muualle Suomeen. Diakonian piirissä käynnistettiin muun muassa diakoninen ruokala Kantapöytä. Yhdessä yhtymän kanssa jaetaan ruokakasseja, Räsänen kertoo. 

Seurakunnassa tehtiin pitkään myös korkeakoulutyötä. Työpaikkatyö on osa seurakunnan rutiinia. Tosin resurssit ovat hyvin rajalliset toimintaympäristössä, jossa toimii esimerkiksi teknologiayritysten keskittymä.  

– Adventtiaikana vierailemme lukuisilla työpaikoilla ja käymme ravintoloissa laulamassa. Seurakunta on ollut vuosikymmenet keskeisesti mukana julkisten toimijoiden aluetyöryhmässä samoin kuin Hervannan tiedotusyhdistyksessä, jolla on Hervannan Sanomien julkaisuoikeudet, Räsänen jatkaa.

Hän huomauttaa, ettei Hervannan seurakunnan jäsenmäärä, 14 000, anna oikeaa kuvaa työstä, jota tehdään paljolti myös muiden kuin jäsenten keskuudessa. Lisäksi maahanmuuttajien osuus asukkaista on toistakymmentä prosenttia, joten eri kieliä Hervannassa on valtaisa määrä. Tarkkoja lukuja maahanmuuttajista, niin kuin muistakin asukkaista on vaikea saada, koska osa asukkaista ei ole kirjoilla.

– Hervannassa asuu tällä hetkellä laskutavasta riippuen 24 000–27 000 ihmistä.  Lisäksi alueelle pendelöi töihin päivittäin noin 15 000 ihmistä. 3–8 vuoden sisällä seurakunnan alueelle Vuorekseen muuttaa 5 000–10 000 ihmistä.

Asta Kettunen