Tampereen katolilaiset ja muslimit

Tampereen katoliseen seurakuntaan kuuluu noin 1 300 ihmistä. Seurakunnan alue on laaja: siihen kuuluvat Pirkanmaa, Hämeenlinna, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keskipohjanmaa. Tampereen ulkopuolella seurakunnalla on kaksi omaa kappelia, Vaasassa ja Pietarsaaressa.

Seurakunnassa on edustettuna noin 40 kansalaisuutta. Suomalaisia seurakuntalaisista on noin 40 prosenttia.

– Jokaisen katolisen seurakunnan elämän keskipiste on pyhä messu, jota vietetään sunnuntaina ja juhlapäivinä sekä arkipäivinä. Sen lisäksi erittäin tärkeää on uskonnonopetus lapsille ja nuorille, kertoo Puolasta kotoisin oleva kirkkoherra Zenon Strykowski.

– Uskonnonopetuksen tärkein osa on välitön valmistuminen eukaristian (ehtoollisen), parannuksen ja vahvistuksen sakramenttien vastaanottamiseen. Tämä valmistuminen tapahtuu seurakunnassa ja vahvistusleirillä.

Seurakunnassa toimivat myös maallikoiden ryhmiä, kuten esimerkiksi naistenryhmä, miestenpiiri tai ryhmä, jonka elää Jeesuksen Pyhän Sydämen hengellisyyden mukaan. Seurakunnassa annetaan myös opetusta ja johdatusta niille aikuisille, jotka valmistautuivat kirkkoon liittymiseen.

Tampereen islamin yhdyskunta on perustettu 1994, mutta rekisteröityminen tapahtui 1998. Yhdyskunnalla on väestörekisterin rekisteröityneitä jäseniä 1163, mutta lisäksi saman verran muslimeita käyttää yhdyskunnan palveluita, kertoo Turkista kotoisin oleva Mustafa Kara.

Kara tuli Suomeen runsaat 24 vuotta sitten, ja on toiminut yhdyskunnan puheenjohtajana noin 13 vuotta.

Yhdyskunta tarjoaa muslimeille muun muassa uskonnollista vihkimistä, islamilaista hautaus palvelua, rukous- ja uskonnollista juhlatilaisuuksien järjestelyä sekä lapsille ja nuorille islamin/koraanin opetusta.

Suomalaisille tarjolla on eri ammattikuntien toimijoille suunnattuja monikulttuurisuuteen liittyviä luentoja ja koulutuksia niille, jotka työssään ovat tekemisissä maahanmuuttajien/muslimien kanssa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenalalla, tai näihin ammatteihin opiskeleville korkeakouluopiskelijoille. Myös lukiolaisille pidetään islamiin liittyviä luentoja elämänkatsomustunneilla tai maailmanuskonnot-kursseilla.

Shiat ja sunnit tekevät yhteistyötä keskenään sekä paikallis- että valtakunnallisten päättäjien kanssa esimerkiksi kotoutumiseen ja rasisminvastaisen toimintaan liittyvissä asioissa.

Kara oikoo käsityksiä:

– Sunnien ja shiiojen tulkinnoissa ja toiminnoissa ei ole suurta eroa. Meillä on paljon enemmän yhdistäviä tekijöitä kuin eroavaisuuksia.