Kolumnit

Uusimmat kommentit

Papin parfyymiKorhonen Pentti  15.2.2014 21.15
Papin parfyymiTampereen Kirkkosanomien toimitus  26.11.2013 10.57
Papin parfyymibirgitta rantala  4.11.2013 17.42
Kestääkö se niin kauan?Helena Nuutinen  9.9.2013 15.08
Kestääkö se niin kauan?Liisa Haanpää  16.8.2013 22.28

Laskuoppi ja virsikirja

Share |

Keskiviikko 23.5.2012 klo 14.27 - Maila-Katriina Tuominen


Kaunis, puna-valkoruutuinen tyykikangas suojelee ohutta kirjaa. Kannessa ovat takapistoin ommellut kirjaimet K ja T, piste niiden välissä. Kirjainten violetti väri korostaa kirjan tärkeyttä.
Vain 82 sivua, mutta niihin mahtuvat laskuopin perusasiat: yhteen- ja vähennyslasku luvuilla 1–10. Yhteen- ja vähennyslasku luvuilla 1–20. Yhteen-ja vähennyslasku luvuilla 1–100. Kerto- ja jakolasku.
Kirjan ensilehdellä on teksti: Aukusti Salo Alakansakoulun laskuoppi. Seitsemäs painos. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava.

Kirja on painettu vuonna 1930. Samana vuonna tätini täytti seitsemän vuotta ja aloitti kansakoulun. Isoäitini, siis tädin äiti, on huolella suojannut oppikirjan kannet.
Nykylapset olisivat ihmeissään, jopa kauhuissaan, jos joutuisivat opettelemaan laskemisen taitoja lähestulkoon kuvattomasta kirjasta. Eipä heille sana laskuoppikaan kertoisi mitään. Tässä kirjassa on toki kuvia, jotka havainnollistavat ynnä- ja pois-laskuja. Siinä on myös sanallisia
tehtäviä, jotka muuttuvat askel askeleelta vaikeammiksi.

Kaksi esimerkkiä: ”Äiti ostaa sinistä reunusnauhaa Väinön pukua varten 27 sm, Siskon pukua varten 14 sm ja Annin pukua varten 12 sm. Montako sm yhteensä?”
”Pietilä ajoi autolla ensin 18 km. Sitten hän pysähtyi. Sen jälkeen hän ajoi 23 km. Ja sitten hän vielä ajoi 37 km. Montako km hän ajoi sinä päivänä?” Tähän tehtävään liittyy myös piirroskuva autosta.

Alakansakoulun laskuoppia käytettiin kautta maan. Sen avulla tulevat suurten ikäluokkien kasvattajat ja kansakunnan rakentajat saivat perustan sivistys-Suomelle.
Tätini laskuopin sivut ovat siistit. Se oli arvokas oppikirja, ei mikä tahansa riimusteltava paperikasa.

Miten laskuoppi ja virsikirja liittyvät yhteen? No, ne ovat sattuvat olemaan vierekkäin kirjahyllyssä toisiaan tukien. Ensimmäinen virsikirjani ei ole yhtä vanha kuin laskuoppi. Se on siltä ajalta, kun me suurten ikäluokkien arki- ja pyhäkoululaiset opimme muistamaan virret numeroiden mukaan.

Virsikirjalla oli tärkeä tehtävä kilpailuvälineenä. Se yhdisti Lauantain toivotut levyt, virren numerot ja autojen rekisterikilven numerot. Meitä oli pieni tyttöjoukko, joka kokoontui kesälauantaisin radiosta kuunneltujen toivottujen levyjen jälkeen maantien varteen, suuren kuusen alle. Me pongasimme lavatansseihin suuntaavien autojen rekkarinumeroita. Se voitti, joka osasi yhdistää auton numeron johonkin virteen.
Jokainen odotti tuttuja numeroita, kuten 477 (Mä silmät luon ylös taivaaseen), 479 (Ystävä sä lapsien), 600 (Oi Herra, jos mä matkamies maan).
Minä odotin jännittyneenä kahta numeroa: 301 (Kirkasta oi Kristus meille) ja 629 (Me kiitämme sinua eli Hilariuksen kiitosvirsi).
Ehkä on tunnustettava, että vieläkin katselen kolminumeroisia kilpiä ja tienviittoja virsinumeroina. Siis sen ”oikean” vanhan virsikirjani tuttuina numeroina.

Avainsanat: laskuoppi, alakansakoulu, suurten ikäluokkien kasvattajat, sivistys-Suomi, virsikirja,


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini