Kolumnit

Uusimmat kommentit

Papin parfyymiKorhonen Pentti  15.2.2014 21.15
Papin parfyymiTampereen Kirkkosanomien toimitus  26.11.2013 10.57
Papin parfyymibirgitta rantala  4.11.2013 17.42
Kestääkö se niin kauan?Helena Nuutinen  9.9.2013 15.08
Kestääkö se niin kauan?Liisa Haanpää  16.8.2013 22.28

Maailman nälkä

Torstai 30.8.2012 klo 10.58 - Maila-Katriina Tuominen

Arviolta 170 miljoonaa lasta menee joka ilta nälkäisenä nukkumaan. Nälkä estää kehityksen, kun ruoan hankintaan kuluu suurin osa ajasta.

Jatkuva nälkä ja aliravitsemus johtavat kuolemaan. Se iskee kovimmin naisiin ja lapsiin.

Nälkäiset saavat lapsia, joiden mahdollisuudet terveeseen elämään ovat heikot, kun äidin ravinnonsaanti raskausaikana on minimaalista. Kierre jatkuu.

Nyt Unicef on raportoinut yli 18 miljoonan ihmisen näkevän nälkää Afrikassa Sahelin alueella. Ihmiset kärsivät kuivuuden aiheuttaman ruokakriisin seurauksista. Burkina Fason, Gambian, Kamerunin, Malin, Mauritanian, Nigerin, Nigerian, Senegalin ja Tshadin alueella kuivuus on pahin vuosikymmeniin. Ruoka- ja vesipula kulkevat käsi kädessä, ja niiden seurauksena sairaudet leviävät

Unicef muistuttaa, että kyse on etenkin lasten kriisistä. Yli miljoona alueen alle viisivuotiaista lapsista on välittömässä hengenvaarassa. Nälkä aiheuttaa pysyviä vaurioita kasvavien lasten kehitykselle. Unicef pelkää myös alueen turvallisuuden heikkenevän.

Miksi Sahelia uhkaava katastrofi ei näy uutisissa? Toisin kuin maanjäristykset, tuhotulvat ja sodat kuivuus leviää hiljaa. Voi kulua vuosia, joiden aikana satotoiveet heikkenevät vähä vähältä, kunnes varastot tyhjenevät eivätkä viljelykasvit enää selviä. Ihmisten ja eläinten juomavesi vähenee, kunnes kuivuminen on totta.

Sahelin tilanne osoittaa, miten ilmastopakolaisuus kehittyy. Ihmiset lähtevät kotikylistään ja -kaupungeistaan etsimään elämän edellytyksiä lähialueilta. Ilmastopakolaisuuden kasvua ovat tutkijat ennustaneet jo vuosikymmenien ajan. Toistaiseksi ilmastopakolaisuutta ei ole määritelty samalla tavalla kuin esimerkiksi sotien aiheuttamaa pakolaisuutta.

Nälän ja köyhyyden poistamiseksi tarvitaan poliittisia ja taloudellisia ratkaisuja. Maailmankaupan rahavirrat kulkevat köyhiltä rikkaille. Elintarvikkeiden kaupan vapauttaminen pahentaa ongelmaa. Se tuhoaa pienviljelijöiden elinkeinoja, kun rikkaat teollisuusmaat vievät ylijäämäruokaa kehitysmaihin sen sijaan, että helpotettaisiin kehitysmaiden tuotteiden pääsyä maailmanmarkkinoille kohdentamalla niille tukia.

YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2000 kehitysohjelman, jonka tavoitteena on maailman epätasa-arvon poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Ensimmäisenä ohjelmassa on nälän ja köyhyyden poistaminen. Vuosi 2015 on jo oven takana. Muutoksen aikaansaaminen maailmanjärjestön ja muiden järjestöjen yhteisin ponnistuksin näyttää vaikealta. Luovuttaminen olisi tappio ihmiskunnan olemassaololle.

Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema raportti kertoo, että Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ravintolat ja suurkeittiöt heittävät vuosittain roskiin 400 000 tonnia ruokaa. Eniten ruokaa tuhlaavat kotitaloudet, joissa ruokahävikki on yhteensä 130 miljoonaa kiloa.

Kun nuo luvut ja 170 miljoonan lapsen nälkä kohtaavat, on pakko kysyä, miksi on näin? Häpeän puna tuskin nousee rikkaan maailman poskille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nälkä, nälänhätä, kierre, kriisi, Sahel, ilmastopakolaisuus, pakolaisuus, köyhyys; YK