Kirkkosanomat 20/2013
Jakelupäivä 18.12.2013
Yhden HinnallaKeskiviikko 25.4.2012 klo 11.01 - Jussi Laine Mikä on kallista ja mikä on halpaa? Tässä kysymys, jota jokaisen tulee mietittyä useamman kerran päivän aikana. Välillä tuntuu, että joillekin hinta-arvioinnit ja edulliset hankinnat ovat elämäntehtävä. Valitettavasti joskus kuulun itsekin tuohon joukkoon.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: halpuus, kalleus, suhteellisuus, arvokas, ystävyys, rakkaus, terveys, Yhden hinnalla, Kirkon Nuorisopäivät, huvipuistomessu |
Energiaa ytimestäKeskiviikko 23.11.2011 klo 15.12 - Laura Tuhkanen-Jukkola Rikkonaisen yön jälkeen kahvinkeittimen ääressä mietin, minne kaksi kolmesta tutista on taas kadonnut, ja missä välissä jaksaisin lähteä kauppaan. Mieleen tunkee jokin kuva aamuöisestä unesta. Yritän saada siitä kiinni. Pimeä tulee pian uudestaan, mutta nukkua ei saa vielä moneen tuntiin. Muistan sukulaistytön, joka sanoi mummolle: ”Jos sullon huumorintajua, käytä sitä nyt!” Kahvilan seinällä houkuttelee ”Rakkaus ja tietoisuus” -konferenssin mainos. Voikohan siellä löytää yhteyden elämän voimavirtoihin? Vai pitäisikö matkustaa halaamaan äiti-Ammaa? Kiminkinen kuulemma puhuu ihmisen elämästä, vaikkakin erikoisella tyylillä: Hän sanoo asiat niin kuin ne ovat. Jokaisessa meissä asuu pieni kiminkinen, joka puhuu suoraan. Oman itsensä kuuntelemiseen saa antaa aikaa. Ne tunteet, joita ihminen ei huomaa tuntevansa, eikä siis ole niistä tietoinen, voivat vaikuttaa tuhoisasti omaan terveyteen ja ihmissuhteisiin. Yhteys tiedostamattomaan taas antaa ihmiselle energiaa. Tiedostamaton ilmentää itseään koko ajan mielikuvina, ruumiin tuntemuksina, unina ja myös tekoina. Oman sisäisen maailman kohtaamista tulee välteltyä kuin hammaslääkäriin menoa. Itsensä voi unohtaa joka ilta television ääressä, katsella toisten elämää ja illuusioita mieluummin kuin oman elämänsä kuvia. Useimmiten ihminen löytää voimanlähteille vasta äärimmäisen kivun kautta. Filosofi ja psykoanalyytikko Martti Siirala on havainnut, että on aivan kuin jokaisella olisi oma sisäinen puolustaja, joka auttaa ihmistä löytämään oman tiensä. Hän on myös ihmetellyt, mikä tai kuka se mahtaa olla. Vastaisin sen olevan Jumalan Henki, hänen joka meidät on luonut, ja josta elämä ja kaikki luovuus on lähtöisin. Yltäkylläistä elämää ei voi ostaa rahalla. Monet elämää rikastuttavat asiat ovat ilmaisia, mutta eivät automaattisia. Johtolankoja ja värikarttoja voi löytyä taiteesta tai omista unista. Uniaan muistelemalla voi saada yhteyden omiin tunteisiinsa ja nähdä kirkkaasti ne yksinkertaiset totuudet, jotka valveilla ollessaan on sivuuttanut. ”Nykyihminen toteuttaa itseään kokonaisena vain unissaan”, väitetään surrealismin manifestissa, joka on julkaistu Ranskassa jo vuonna 1925. Psykohistorioitsija Juha Siltala on todennut, että elämme turbokapitalistisessa yhteiskunnassa, joka kieltää heikkouden ja tarvitsevuuden. Voimme siis palvella toisiamme parhaiten nöyrtymällä, niin että paljastamme olevamme tarvitsevia ihmisiä, kertomalla elämän kurjuudesta ja riemusta ja myös siitä pahasta, mitä jokaisen sisällä on. Olen huomannut, että ihmisten yksityisimmät kokemukset ovat kaikille yhteisiä, ja niiden jakamisen kautta syntyy yhteys ihmisten välille. Jos kukaan ei anna lupaa olla ihminen, Jumalakin käy tarpeettomaksi. Vain ihminen voi tarvita ja kaivata Jumalaa. Vaikka haluaa tuntea itsensä paremmin, ei tarvitse olla oman onnensa seppä. Silloin tällöin laitan CD-soittimeen Suomen lasten Raamatun, vaikka aamupalan ajaksi. Tuntuu hyvältä kuunnella Jeesuksen puhetta, sillä hän tuntee ihmisessä vaikuttavat voimat ja näkee sydämeen. Hänen puheensa on rehellistä ja ravitsevaa, ja lapsetkin tykkäävät.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakkaus, tietoisuus, itse, raamattu, heikkous, tie |
Vaikuttava rakkausKeskiviikko 6.4.2011 - Laura Tuhkanen-Jukkola Valitin väsyneenä miehelleni, että en voi vaikuttaa mihinkään, kun vain imetän vauvaa kotona. Haaveilin siitä, että jaksaisin lähteä kauppareissulle valitsemaan ristiäisiin kukkia. Siihen 5-vuotias isosisko totesi: ”Sää vaikutat vauvaan”. Tiedän, että lapsia hoitamalla voi vaikuttaa – jopa koko yhteiskuntaan. Uskon, että tärkeämpää tehtävää ei olekaan kuin läsnä oleminen lapsille. Silti vanhemmuus tuntuu välillä hyvin turhauttavalta taistelulta. Tästä työstä ei kerry mainetta, kunniaa eikä omaisuutta. Päinvastoin: Päivittäin saa todeta oman vajavaisuutensa ja kuulla, miten tyhmä on. On haastavaa osoittaa yhtä aikaa rajoja ja rakkautta. Parhaimmillaan lapsilta saa kuitenkin varauksetonta vastarakkautta. Heidän olemassaolonsa ja tekemisensä tuovat iloa. Kun saan hetken omaa rauhaa hulinan keskellä, huomaan olevani onnellinen kaikesta vaivannäöstä ja tappeluista huolimatta. ”On hauska olla älykäs ja voimakas, mutta autuasta olla rakastava”, kirjoittaa Martin Lönnebo Sielun kuntokirjassaan. Jos ei kykene osoittamaan rakkautta toisille, voi elämä olla perin onnetonta ja yksinäistä. Aikuisen kovan ja kylmän kuoren alla piileksii hylätty ja ikävöivä lapsi. Itseensä vajonnutta ihmistä kutsutaan narsistiksi. Epäsosiaalisuuteen, väkivaltaisuuteen ja rikollisuuteen liittyy aina narsismia. Psykoanalyytikko Gustav Schulmanin mukaan aikamme kilpailuyhteiskunta ruokkii narsismia, mutta persoonallisuuden häiriö syntyy jo varhaislapsuudessa. Jos lapsi ei saa kasvaa tarpeeksi turvallisessa ja rakastavassa vuorovaikutuksessa, hän kokee itsensä huonoksi ja ulkopuoliseksi. Hänessä kasvaa myös viha hoitajiaan kohtaan. Näitä tunteita lapsi alkaa purkaa hakemalla huomiota ja pönkittämällä omaa itsetuntoaan kaikin keinoin, myös toisia halveksimalla ja kiusaamalla. Rakkauden nälkä on kova – halu tulla nähdyksi ja kuulluksi juuri sellaisena kuin on, myös hankalana ja vaativana. On helpompaa hoitaa kiukuttelevaa lasta kuin provosoivasti käyttäytyvää aikuista. Koko yhteiskunnan kannalta olisi siis hyödyllistä, että lapset hoidettaisiin hyvin. Jokainen aikuinen voi vaikuttaa jo ihan vain huomaamalla lähipiirinsä lapset. Tutkimusten mukaan yksikin tuttu ja turvallinen aikuinen voi auttaa lasta kehittymään tasapainoisemmaksi ja tuntemaan itsensä arvokkaaksi. Pian voimme taas vaikuttaa myös äänestämällä. Hyvän kansanedustajan ei tarvitse olla karismaattinen esiintyjä. Toivon, että osaamme valita eduskuntaan ihmisiä, jotka kykenevät toimimaan yhteisen hyvän eteen ja ymmärtämään eri tilanteissa eläviä ihmisiä. Toivon myös, että lasten asema entisestään paranisi uusien päätösten myötä. Esimerkiksi oikeus lapsilisään pitäisi ehdottomasti palauttaa toimeentulotukea saaville. Aikuiselta vaaditaan monenlaista. Pieni lapsi taas on täysin riippuvainen toisen huolenpidosta. Vauvan katseleminen koskettaa syvästi, sillä avuttomana hän muistuttaa armosta. Hänen pieni olemuksensa herättää hellyyden ja aika pysähtyy. Hänen silmänsä tuntuvat sanovan: Tässä olen, rakastettavaksi tullut. Että muistaisit, mikä on pysyvää.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: imetys, lastenhoito, vanhemmuus, rakkaus, huolenpito |
Uusimmat kommentit