Jutut
Avataan ovi ja annetaan ihmisten tulla
09.03.2011
Sipi, Mika Sarlund, Timo Elomaa, Jukka Suikki, Tarja Kultavirta ja Kari luettelevat Pispalan Silmukan hyviä puolia: mukava henkilökunta, hyvää seuraa, rauhallista, saunapalveluita, pyykkikone, päivän lehti, tulostin, apua kaavakkeiden täyttöön, neuvoja, vaatteita, kahvia ja soppaa.
Kuva: Hannu Jukola
Pispalan Silmukkaan heti aamusta kokoontunut väki pitää toimintaa kovin tarpeellisena. – Ihmiselle voi tulla sellainen elämäntilanne, että tarvitaan paikka piipahtaa ja keskustella jonkun kanssa, Viivi kertoo. – Täällä saa henkilökohtaista tukea, tietoa ja apua, jatkaa Mika Sarlund. – Jokaisessa seurakunnassa voisi olla oma paikka, sanoo Kari. Satu Tahlo-Jortikka kuuntelee päivittäin ihmisten avautumista. Hän on huomannut alamäen voivan alkaa kovin helposti. – Nyky-yhteiskunnassa vastassa on kasvoton palveluverkko. Täällä ihmisille annetaan toivon näkökulma. Silmukka on esimerkki seurakuntien olohuoneista. ”Avataan ovi ja annetaan ihmisten tulla ja tehdä”, Tahlo-Jortikka määrittelee. Muita jo toimivia olohuoneita ovat Hervannan Café Olohuone, God´s Gas Mooria Kyttälässä sekä Martan, Marian ja Marttien kahvitarjoilu Kalevan kirkolla. Myös työttömien ruokailuhetket ja Mummon Kammari, nuorten kerhohuoneet sekä ikäihmisten kohtaamispaikat lähestyvät olohuone-ideaa: yhdessäoloa ja rentoa ajanvietettä. – Kävijämäärä on selkeästi nousussa. Täällä käy myös paljon ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon, Tahlo-Jortikka kertoo. Samaa sanoo Café Olohuoneen projektityöntekijä Teija Lätti. Silmukan ja Café Olohuoneen vuokrasopimus on kuitenkin katkolla taas vuodenvaihteessa.
Teiskossa alkaa uusi olohuone
Teiskossa on alkamassa Työikäisten olohuone, jonka ensimmäinen kokoontuminen on 13. maaliskuuta kello 18. – Parasta tässä on, että se on syntynyt seurakuntalaisten omista tarpeista ja he itse ovat puuhaamassa sitä vapaaehtoisvoimin. Ei siis mitään työntekijöiden väkisin käyntiin pistämää, iloitsee seurakuntapastori Anu Perälä. Kämmenniemen kerhohuoneessa tarjolla on teetä, yhdessäoloa, musiikkia ja hiljentymistä. Yhteyshenkilö Nina Heinänen kertoo, että Olohuone on suunniteltu pidettäväksi auki kevään aikana kolmena sunnuntaina, kerran kuukaudessa. – Katsotaan jatkoa sen mukaan, onko toiminnalla kannatusta. Ajatuksena on matalan kynnyksen ilta, jossa olisi aika vähän ohjelmaa teen juonnin lisäksi. Ehkä muutamia ääneen luettuja runoja tai tekstejä ja musiikkia. Tarkoitus on, että se olisi paikka, jossa seurakunnan työikäiset ihmiset voisivat olla hetken ja jakaa kuulumisia. – Meitä ”puoliaktiivisia” on, mutta harvoin näemme toisiamme kirkossa tai muussa toiminnassa. Aitolahdessa puolestaan on alustavasti pohdittu esimerkiksi nuorten olotila Apajan tyyppisen toiminnan tarjoamista perheillekin. Myös ohjelman tai hiljentymisen tarjoaminen kirkkosalissa on noussut esiin.
Ihmiset tarvitsevat toisiaan
Olohuone-työryhmän puheenjohtaja, Ilkon kurssikeskuksen johtaja Outi Niemi sanoo, että helppo saavutettavuus, rukous ja kuuleminen kuuluvat yhdessä vietettyyn aikaan. – Seurakuntalaiset osaavat antaa ideoita ja toiveita. Isäntinä ja emäntinä toimisivat luottamushenkilöt (ilman korvausta) ja seurakuntalaiset, Niemi visioi. On tärkeää, että paikalla on joku tervehtimässä ja kuuntelemassa. Työryhmän jäsen, diakoni Sari Peltonen määrittelee toimivan olohuoneen avoimeksi, lämminhenkiseksi, kutsuvaksi ja ihmisläheiseksi. – Ihmiset tarvitsevat toisia ihmisiä. Yhteistyökin toimii. Harjun seurakunta on mukana Mansikkapaikassa Lentävänniemessä, nuorisodiakonian toimintakeskus Messi toimii saman katon alla Tampereen NMKY:n nuorisotilan The Pointin kanssa, Silmukkaa rahoittaa Pispalan rukoushuoneyhdistys ja Café Olohuoneella on kumppaneita kehitysmaakaupasta helluntaiseurakuntaan. Seurakuntien kärkihankkeista johdettuja projekteja on kaikkiaan kuusi. Näistä olohuone-kokonaisuus kuuluu Monipuolistuvaan jumalanpalveluselämään menestyksellä alkaneiden Hääöiden kanssa. Muita ovat kastekokonaisuudella aloitettava Kirkkopolku sekä Uudet jaot, joka alkoi viime vuonna Haiti-konsertilla, ja johon on ensi syksynä tulossa kaksi tapahtumaa. Ensi vuonna käynnistellään ennen rippikoulua ja sen jälkeen tarjottavaa toimintaa sekä kirkkojen profilointia. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi viime vuoden lopulla kärkihankkeet osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Yhteinen kirkkoneuvosto puolestaan nimesi vetoryhmät. Hankkeiden menestyminen edellyttää kannan ottamista niiden talouteen. Päättäjien onkin nyt paneuduttava laajasti siihen, mitä käytännön toimintoja seurakunnissa painotetaan ja mistä luovutaan.
Asta Kettunen
|
Uusimmat kommentit