Neljä seurakuntaa toisi säästöjä monesta syystä

Tampereen seurakuntien kirkkovaltuusto keskusteli kokouksessaan pikkutunneille asti Tampereen seurakuntien tulevasta seurakuntarakenteesta. Maaliskuun 24. päivä 2011 tulee jäämään historiaan.
– Äänestykset osoittivat, että asia oli yhä hyvin ristiriitainen, myöntää valtuuston puheenjohtaja Kalle Mäki.
– Seurakuntaneuvostoista Harju antoi ympäripyöreän vastauksen. Tuomiokapitulin esittämää mallia puolsivat vain Aitolahti ja Tuomiokirkkoseurakunta, joka tosin piti silti yhden seurakunnan mallia parhaana. Härmälä puolsi toisenlaista neljän seurakunnan mallia.
– Muissa lausunnoissa oli erilaisia painotuksia. Näiden pohjalta tuomiokapitulin on laadittava esityksensä seurakuntajaosta kirkkohallitukselle. Tässä on miettimistä, miten päästään eteenpäin, Mäki sanoo.
– Uudet luottamushenkilöt ovat tehneet lujasti töitä, jotta he pystyivät hahmottamaan tämän kokonaisuuden. Siksi tietoa taustoista laitettiin luottamushenkilöiden nähtäville, tosin viimeiset aika loppumetreillä.
Tulos syntyi äänestysten jälkeen. Aluksi Kalle Mäki laittoi vastakkain Matti Kulkaksen yhteisen kirkkoneuvoston kannasta poikkeavan eriävän mielipiteen ja Kalle Mäen ehdotuksen.
Kulkas olisi halunnut säilyttää nykyiset seurakuntien rajat tässä tilanteessa ja jatkaa selvitysten tekemistä. Mäki esitti, että Harjun ja Hervannan seurakunnat säilyvät ennallaan. Messukylän, Aitolahden ja Teiskon seurakunnat liitetään yhteen, samoin Kalevan ja Viinikan seurakunnat.
Pyynikin ja Härmälän seurakunnat yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa muodostaisivat yhden seurakunnan. Tässä äänestyksessä Kalle Mäki sai 26 ääntä ja Matti Kulkas 18 ääntä. Tyhjää äänesti 10 valtuutettua.
Voittanut Mäen ehdotus sai vastaansa yhteisen kirkkoneuvoston pohjaehdotuksen. Tässä äänestyksessä yhteisen kirkkoneuvoston pohjaehdotus sai 25 ääntä, Kalle Mäki 16 ääntä ja 13 valtuutettua äänesti tyhjää.
Näin yhteinen kirkkovaltuusto päätyi tuomiokapitulin ehdotukseen neljästä suomenkielisestä seurakunnasta. Lisäksi eriäviä mielipiteitä oli kymmenkunta.

Talous asettaa reunaehtoja

Seurakuntarakenteen tuomista taloudellisista säästöistä on kaivattu lisätietoja. Hallintojohtaja Matti Ilveskoski esitti valtuustolle joukon laskelmia, joista tässä yksi:
– Harjun seurakunnalla on tällä hetkellä käytössä 91 euroa/jäsen. Jos meillä olisi neljä samankokoista seurakuntaa ja sama 91 euroa jokaisella seurakunnalla, saisimme säästöjä noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa.
Samoin kokouksissa istuminen vähenisi, koska esimerkiksi johtoryhmässä olisivat kaikki avainhenkilöt. Samasta syystä kirkkoherrojen kokous voitaisiin lakkauttaa, Matti Ilveskoski esitti.
– Näyttää siltä, että kirkkoon kohdistuu monenlaisia paineita, mikä syö seurakuntien taloutta. Jo vuodesta 2006 lähtien olemme jääneet jälkeen kaupungin vastaavista verotuloista. Ei edes korotettu yhteisövero-osuus ole pystynyt kompensoimaan kirkosta eroamisen aiheuttamaa menetystä.
– Meidän on nopeasti siirrettävä sisäistä painopistettämme, jotta voimme palvella seurakuntalaisia pienemmillä verotuloilla.

Keskustelua puolesta ja vastaan

Valtuutetut kävivät vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Valtuutettu Riitta Sompa-Hokkanen tähdensi, että rakenneratkaisulla ei estetä kirkosta eroamisia. Hän ihmetteli myös sitä, että vuoteen 2015 seurakuntayhtymässä on sata työntekijää nykyistä vähemmän.
Rami Helminen totesi olevansa ensimmäisen kauden valtuutettu.
– Haluan kunnioittaa edellisen valtuuston tekemää työtä. Tärkeää on, että saadaan aikaan jokin päätös.
– Minusta on innostavaa lähteä mukaan uuteen. Voimme muodostaa sellaisia yhteisöjä, joihin myös seurakuntalaiset tulevat innolla mukaan.
Valtuutettu Kaarlo Koivisto totesi, että hänen on helppo yhtyä neljän seurakunnan mallin kannattajaksi.
– Se on strategian mukainen, kirkkoherroille tulee todellista valtaa ja nyt voidaan toteuttaa myös lähikirkkoalueita.

Marja Rautanen