Yhteisöllisyys tärkeää vaihtelussa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voimala-messun ehtoollisella Tampereen tuomiokirkossa Elina Hanni ja Teemu Lahtinen. Kuva: Marjaana Malkamäki

Jumalanpalvelusten profilointi on nostettu yhdeksi Tampereen seurakuntien kärkihankkeista.
– Profiloinnilla haetaan keinoja saada jumalanpalvelus puhuttelevaksi myös harvoin kirkossa käyvälle, tuomiorovasti Olli Hallikainen määrittelee.
Hän muistuttaa, että jumalanpalvelus on Jumalan kansan juhla ja tarkoitettu erotuksetta kaikille.
Siksi sen pysyvien osien on oltava mukana aina: rukous, raamatunluku, uskontunnustus, synnintunnustus ja -päästö, ehtoollinen sekä Herran siunaus. Muuten voi olla vapaata.
– Seurakunnan juhlan tulee olla seurakunnan näköinen. Päämessun lisäksi voi olla eri ikäryhmille ja muille ryhmille tarkoitettuja messuja.
Professori Miikka Ruokanen (Kotimaa 24.3.2011) jakaa kirkossamme kannatettavat strategiat kolmeen: ensimmäinen korostaa perustoiminnan muuttumattomuutta, toinen elämistä ajassa ja kolmas uudistumisen tarvetta. Hän toivoo niiden näkemistä toisiaan täydentävinä. Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja Teemu Laajasalo taas on ehdottanut erikseen messuja vapaamielisille ja konservatiiveille.
Tutkijoiden Kati Niemelän ja Miia Leinosen selvityksen mukaan satunnaiset kirkossa kävijät haluavat tuttua musiikkia, kirkon työntekijät musiikin monipuolistamista ja aktiivikävijät seurakuntalaisille näkyvämpää roolia jumalanpalvelusten toteutuksessa.
YLE Tampereen keräämien kommenttien mukaan synkkä tunnelma niin puheissa kuin musiikissa lisää nykyihmisen kuormaa. Lastenkirkoissa ja konfirmaatioissa tunnelma on rentoa ja harrasta. Myös vapaaehtoisvoimin toteutetut kirkonmenot saavat kehuja.
– Tekijöiksi tulee saada vapaaehtoisia, vahvistaa nuorten aikuisten pastori Timo Pöyhönen.

Onnistuminen lähtee
seurakuntalaisista

Voimala-messujen järjestelytiimissä mukana oleva Hanna Piekkari sanoo, ettei kerran kuussa järjestettävä messu yksin riitä.
– Kirkko kaipaa raikkaita ideoita, mutta olisi lyhytnäköistä heittää hukkaan vuosituhantinen hengellisen elämän perinne.
Uusia elementtejä tärkeämpänä hän näkee yhteisöllisen toteuttamisen ja kiireettömyyden tunnun.
Voimala-messuissa käyvä Johanna määrittelee profiloinnin onnistuneeksi, kun seurakunta tekee messun, jossa se itse haluaa olla. Suunnittelussa onkin yritetty välttää kaavoihin kangistumista.
Yhteisen seurakuntatyön johtajan Timo Takalan mukaan oleellista on ydinviestin tuominen kuultavaksi ja koettavaksi tuoreella ja koskettavalla tavalla.
– Monipuolistuvilla toteutuksilla luomme pohjaa ensi vuonna käynnistyvälle strategiselle kärkihankkeellemme "Monipuolistuva jumalanpalveluselämä", Takala kertoo.
Irmeli Merikanto muistuttaa puhujan perussäännöstä: on aina puhuttava kuulijoille. Pastori Margit Nymanin kokemukset kehitysvammaisten kirkkopyhistä, rippikoulun jumalanpalveluksista ja Sateenkaarimessusta ovat vahvistaneet asiayhteyden tärkeyttä.
– Yritimme kehitysvammaisten kohdalla siirtyä pois erityisjumalanpalveluksista, mutta tunnekokemus muuttui sen myötä ja osallistujamäärä väheni.

Rento ilmapiiri
eri kielillä

Yhteiskunnallisen työn pastori Ville Aalo kertoo English Servicen eroavan muista jumalanpalveluksista muutenkin kuin kieleltään. Liturgia noudattaa anglikaanisen kirkon kaavaa, ja jumalanpalvelusta toimittaa paikallisseurakuntien pappien lisäksi kerran kuussa Suomen Anglikaanisen kirkon pappi.
– Vaikka kävijöistämme iso osa on kotoisin Afrikan maista, on merkittävä osa syntyperäisiä suomalaisia, jotka ovat mieltyneet kansainväliseen, rentoon ilmapiiriin. ICCK toivottaa uudet ihmiset avosylin vastaan.
Ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Kim Rantala miettii, että kielelliseen vähemmistöön kuuluminen jo sinänsä profiloi. Seurakuntapastori Jari Kuusi taas kertoo, ettei venäjä tee messua profiloiduksi ainakaan Hervannassa, koska toinen kieli kuuluu vain kuulokkeista.
Messukylän kirkkoherra Jari Nurmi varoittaa laskemasta kävijämäärän lisääntyvän vaihtoehtojen myötä. Esimerkiksi aattohartaudet ja yökirkot ovat siirtäneet kävijät jouluaamusta aattoon. Pääsiäisen yökirkot taas ovat murentaneet kiirastorstaita, pitkäperjantaita ja pääsiäisaamua.
– Ongelmallista on, että vaihtoehdot vetävät lähinnä ydinseurakuntalaisia. Pääjumalanpalvelukset kokoavat vaihtuvaa kansaa laajimmin.
Vaihtoehto on rakentaa jokainen pääjumalanpalvelus kutsuksi. Myös Harjun kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen sanoo, että sunnuntain aamumessu voi olla profiloitu, vaikka onkin tuttu ja turvallinen:
– Teemaksi voidaan nostaa vaikka eri ikäkausia. Vahvasti profiloidut messut sopivat parhaiten tapahtumien ja kampanjoiden yhteyteen.
– Eri-ikäiset voivat myös löytää yhteisen messun. Tästä esimerkkinä vaikkapa esikoislestadiolaisten jumalanpalvelukset kirkossamme, muistuttaa Viinikan kirkkoherra Jussi Mäkinen.

Asta Kettunen

Jumalanpalvelus – mikä, mitä, missä, milloin?

Jumalanpalvelu evl.fi-sivustolla
Messu Aamenesta öylättiin -sanastossa

Sanan selitys

Messu Nykyään jumalanpalvelus on useimmiten messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Vielä 1800-luvulla luterilaisessa kirkossa ehtoollisjumalanpalvelusta kutsuttiin messuksi, mutta sittemmin nimestä luovuttiin. Vanhaan käytäntöön palattiin adventtina 2000, kun käyttöön otettiin uusi Jumalanpalvelusten kirja.

Sanajumalanpalveluksessa keskitytään sanaan ja rukoukseen. Se on kestoltaan messua lyhyempi, koska ehtoollista ei vietetä.
Kirkkovuodessa pitkäperjantaina pidetään aina sanajumalanpalvelus. Sanajumalanpalvelus soveltuu myös arkipäivään tai erityistilanteisiin (esim. lasten ja nuorten, oppilaitosten ja puolustusvoimien jumalanpalvelukset).

Viikkomessu tarkoittaa yleensä arkipäivän jumalanpalvelusta (esim. aamu-, ilta- tai teemamessut). Se sisältää keskeiset osat messusta eli ehtoollisjumalanpalveluksesta. Rakenteessa on väljyyttä, joka antaa tilaa hiljaisuudelle, mietiskelylle ja vapaamuotoiselle rukoukselle.
Tampereella Aleksanterin kirkossa on ehtoollishartaus joka torstai klo 17, Härmälän seurakunnassa on järjestetty Torstaituvan viikkomessuja, Harjun seurakunta pitää arkimessun (pdf) Lentävänniemen Talentissa kerran kuussa Tarkat ajankohdat löydät seurakunnan verkkosivuilta tapahtumahaulla
www.tampereenseurakunnat.fi/tapahtumat

Konfirmaatiomessu on juhlajumalanpalvelus, jonka keskeiset ainekset ovat Jumalan sana ja ehtoollinen. Rippikoulun käyneet tunnustavat uskonsa, käyvät itsenäisesti ehtoollisella ja seurakunta rukoilee heidän puolestaan. Konfirmoitavat saavat alttarilla siunauksen, johon usein osallistuvat myös kummit.
Konfirmaatiotoimituksen kulku, evl.fi

Perhemessua on vietetty 1980-luvun alkupuolelta lähtien, messukaavaa soveltaen ja lyhentäen. Elämän värit ja äänet saavat kuulua, musiikki, saarna ja liturgia toteutetaan lapsiperheen tarpeet huomioon ottaen. Katsottavaa ja kuunneltavaa on vauvoille, lapsille, vanhemmille, isovanhemmillekin. Ehtoollisenvietto voidaan myös jättää pois (perhejumalanpalvelus).

Mukulamessu on perheiden ja lapsenmielisten jumalanpalvelus, jossa lauletaan paljon ja jossa otetaan huomioon lapsen tapa omaksua asioita eri aisteilla. Mukulalaulut ovat Anna-Mari Kaskisen sanoittamia, Petri Laaksosen ja Jukka Salmisen säveltämiä.

Meidän messu on läpisävelletty jumalanpalvelus, joka syntyi 1980-luvulla Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen yhteistyönä, varhaisnuorten tarpeisiin. Samalle kohderyhmälle on suunnattu myös Junnumessu, jonka musiikki löytyy Laulutuuli-kirjasta.

Enkelikirkko on lapsiperheiden kirkkohetki, joka käynnistyi Tampereelta melkein 60 vuotta sitten. Aleksanterin kirkosta se on levinnyt 300 paikkakunnalle ympäri Suomen.
Viattomien lasten päivän tilaisuus on toteutettu yhteistyössä seurakuntien ja Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten ja naistoimikuntien kanssa. Tampereella enkelikirkkoja on pidetty Aitolahden, Aleksanterin,. Messukylän ja Pispalan kirkoissa.

Uusi verso -verkoston jumalanpalveluksia nuorille aikuisille pidetään eri puolilla Tamperetta:
Varikkomessu Pispalan kirkossa sunnuntaisin parittomilla viikoilla klo 17, sen jälkeen iltapala, lapsille modernisoitu pyhäkoulu.
Voimala-messu Tuomiokirkossa joka kuukauden toisena perjantaina.
Toinen messu Hervannan kirkossasi parittomien viikkojen sunnuntaisin klo 17, jatkot yläkerrassa. Messu tulkataan englanniksi.
Ylistysmessu parillisten viikkojen sunnuntaisin klo 17 Uudenkylän srk-kodissa. Sen jälkeen tarjoilua ja rukouspalvelua. Pyhäkoulut pikkulapsille ja koululaisille.
Iltamessu Nekalan seurakuntatalossa kerran kuussa klo 18.
Lisää tietoa www.uusiverso.fi

Partiomessu rakentuu usein Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen Loisto-suurleiriä (1996) varten tekemien gospellaulujen ympärille. Alun perin partiolaisten käyttöön tehtyjä lauluja lauletaan nykyisin paljon myös rippileireillä.
Isoilla partioleireillä ohjelmassa on yleensä aina jumalanpalvelus, Tampereella kokoonnutaan Vanhaan kirkkoon partiomessuun myös helmikuussa, ns. muistelemispäivänä.
http://wiki.partio.net/Partiomessu

Pop-messu on helsinkiläisessä Töölön seurakunnassa käynnistynyt, jumalanpalvelusuudistuksen hengessä toteutettu nuorten aikuisten messu. Perusrakenne noudattaa perhemessun kaavaa, musiikista vastaa bändi ja pop-kuoro.
http://uskotoivorakkaus.fi/popmessu

Metallimessu on ehtoollisjumalanpalvelus, jonka musiikki on sovitettu raskaaksi hevi- tai metallimusiikiksi. Hevimuusikoita on mukana esilaulajina ja bändissä. Ensimmäinen metallimessu pidettiin Helsingin Temppeliaukion kirkossa kesällä 2006. Tampereella metallimessu on jyrännyt sekä Tuomiokirkossa että Aleksanterin kirkossa.
www.metallimessu.com

Tuomasmessu on Suomen suosituin luterilainen jumalanpalvelus. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran Helsingissä 1980-luvun lopulla ja Tampereella Aleksanterin kirkossa 1.4.1990.
Tuomasmessun liturgiassa ja symboliikassa yhdistyvät vanha kirkon perinne ja moderni hengellisyys. ”Siinä vuorottelevat harras hiljaisuus ja riemulaulut, keskittynyt kuunteleminen ja liikkeellä olo, oma yksityinen mietiskely ja yhteinen ilo.”
Tampereella tuomasmessua vietetään noin kolmen viikon välein. Yhteistä ehtoollisjuhlaa valmistelemassa ja toteuttamassa on yli 50 ihmistä.
www.tuomasmessu.net (Tampere)
www.tuomasmessu.fi (Helsinki)
www.missionmen.fi/tuomasmessu/index.html (Turku)

Sateenkaarimessu on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja heidän läheisilleen suunnattu jumalanpalvelus. Helsingissä messu on nykyään noin kerran kuussa. Tampereella sateenkaarimessu pidettiin ensi kerran vuonna 2010, Finlaysonin kirkossa.
http://www.yhteys.org/tarinat_frame.html
http://www.arcusfinland.net/24
http://www.facebook.com/group.php?gid=6730558011#!/group.php?gid=6730558011&v=wall

Tyhjän sylin messu on tarkoitettu lapsettomille, keskenmenon, raskauden keskeytyksen, kuolleen lapsen syntymän tai lapsen kuoleman kautta lapsensa menettäneille ja heidän läheisilleen. Messu kutsuu hiljentymään, ja lapsettomuus on esillä rukouksissa ja puheissa.
Tampereella tyhjän sylin messuja on järjestetty kaksi kertaa vuodessa ja ne kokoavat ihmisiä eri puolilta Pirkanmaata.
www.simpukka.info/fi_fi/etusivu/simpukka-yhdistys/tyhja-syli/

Kansanlaulumessu (tai kansanlaulukirkko) perustuu suomalaiseen perinteeseen: Anna-Mari Kaskinen on sanoittanut tuttuihin sävelmiin uudet sanat jumalanpalveluksen osia mukaellen.
Tampereella on vietetty kaiken kansan kansanlaulumessua, mutta tämä erityisjumalanpalvelus on kuulunut myös vanhusten viikon tai nuorten rippikoululaisten ohjelmaan.

Metsäkirkko on jumalanpalvelus, jota vietetään luonnossa. Metsään rakennetun alttarin äärellä pidettäviä jumalanpalveluksia järjestetään eri puolilla Suomea, ennen muuta kesällä mutta myös esimerkiksi adventin aikaan. Tampereella metsäkirkko on muutamia kertoja toteutettu kansanlaulukirkkona.

Hiljaisuuden messu on hiljaisuutta ja laulua. Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen käsialaa olevissa lauluissa (vuodelta 1986) on sekä rauhallista rukousta että iloa ja riemua.

Suomalainen messu on Lasse Heikkilän säveltämä erityisjumalanpalvelus, jossa virsien tilalla on Suomen itsenäisyyden historiaan kytkettyjä lauluja.
www.lasse.net/suomalainenmessu

Taizé-messussa on saarnan tilalla hiljaista mietiskelyä. Messussa lauletaan ranskalaisen, Taizén ekumeenisen luostariyhteisön lauluja. Niiden sanat ovat lyhyitä säkeitä, joita toistetaan useita kertoja.
Noin tunnin kestävä Taizé-messu järjestetään Tampereella kerran kuukaudessa, Pispalan kirkossa.
www.tampereenseurakunnat.fi/harju/taiz%C3%A9messu
www.taizemessu.fi/
www.taize.fr/fi

Afrikkalainen messu syntyi, kun Suomen Lähetysseura 1981 pyysi Pekka Simojoelta ja Anna-Mari Kaskiselta luterilaisen päiväjumalanpalveluksen yhdistämistä afrikkalaistyyppisiin rytmeihin ja sävelmiin.
Nuorten lähetysjuhlille tilatusta messusta tuli uraauurtava teos suomalaisessa gospelmusiikissa, se oli alkukipinä uusien erityismessujen koostamiselle ja säveltämiselle. Monet lauluista ovat jääneet elämään nuoren seurakunnan parissa, Onneni on olla Herraa lähellä päätyi myös virsikirjaan 1986.

Valtiopäiväjumalanpalvelus on aina sanajumalanpalvelus, ei messu. Tasavallan presidentti, hallitus ja kansanedustajat t kokoontuvat Helsingin tuomiokirkkoon ekumeeniseen jumalanpalvelukseen valtiopäivien alkaessa ja päättyessä. Eduskunnan nelivuotisessa vaalikaudessa on neljä vuoden pituista työjaksoa, joita kutsutaan valtiopäiviksi. Ne jakaantuvat kevät- ja syysistuntokauteen, ja molemmat alkavat jumalanpalveluksella.
www.eduskunta.fi

Joulun ja pääsiäisen jumalanpalveluksia ovat esimerkiksi adventtivesper eli iltarukoushetki, jouluaamun jumalanpalvelus, uudenvuodenaaton yöpalvelus, tuhkakeskiviikon messu sekä Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki. Kansallisina juhlapäivinä, kuten itsenäisyyspäivänä, vietetään erityisjumalanpalveluksia, samoin silloin kun uusi kirkko vihitään käyttöön.

Muita messuja, kirkkoja ja jumalanpalveluksia

Ekumeeninen jumalanpalvelus
Jazz-messu
Junnumessu varhaisnuorille
Koululaismessu
Kummimessu
Käräjämessu
Laitosmessu
Lasten messu
Leirimessu/jumalanpalvelus
Luontomessu
Majatalomessu
Motoristimessu
Muuttaneiden messu
Nuorten messu
Opiskelijamessu
Pullakirkko
Sotilasmessu
Taaperomessu
Vanhusten messu
Yhteyden messu
Ylistysmessu
Yrittäjien messu

Jumalanpalvelukset Tampereella

Suomessa on perinteisesti kokoonnuttu jumalanpalvelukseen sunnuntaina aamukymmeneltä. Kirkonkellot kutsuvat Tampereen seurakunnissakin klo 10, vain Hervannan ja Pispalan kirkoissa poikkeuksellisesti vasta klo 11.

Ruotsalaisen seurakunnan jumalanpalvelus Vanhassa kirkossa kello 10.30.
http://www.tampereenseurakunnat.fi/svenska/gudstjanst

Englanninkielinen jumalanpalvelus Vanhassa kirkossa klo 16.
http://www.tampereenseurakunnat.fi/jumalanpalvelukset/service

Saksankielinen jumalanpalvelus Tuomiokirkon kryptassa joka kuukauden toinen sunnuntai klo 15.30.
http://www.deutschegemeinde.fi/tampere

Tarkat tiedot ajankohdista ja paikoista
www.tampereenseurakunnat.fi > Tapahtumahaku

Jumalanpalvelusta ja hartautta verkossa

www.evl.fi/kappeli/
www.lastenkirkko.fi
www.virtuaalikirkko.fi
www.liedonseurakunta.fi/kirkkotv/
www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/verkkokirkko/
www.jumis.fi