Sosiaalisen yrityksen idea sopii seurakuntien toimintaan

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tampereen seurakunnissa ja Tampereen Kaupunkilähetys ry:ssä on aloitettu selvitystyö, joka kartoittaa mahdollisuutta perustaa sosiaalinen yritys. Hanketta johtaa projektipäällikkö Merja Kerttula Martinus-säätiössä. Kuva: Hannu Jukola

Tampereen evankelis-luterilaisessa seurakuntayhtymässä ja Tampereen Kaupunkilähetys ry:ssä on aloitettu selvitystyö, joka kartoittaa mahdollisuutta perustaa sosiaalinen yritys. 
– Sosiaalinen yritys pyrkii etsimään tuettuja työpaikkoja osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille ihmisille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä kokonaan työelämästä, kertoo hankkeen projektipäällikkö, kauppatieteiden maisteri Merja Kerttula, joka on aloittanut selvitystyön Martinus-säätiössä maaliskuun alussa.
Kerttula siirtyy säätiöön Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksiköstä, jossa hän on tehnyt sosiaalisen yrityksen Tampereen Sarka Oy:n perustamiseen liittyvän selvitystyön.
Martinus-säätiö eli Tampereen seurakuntien hallinnoima diakoniasäätiö saa rahoitustukea hankkeeseen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus).
Sosiaalinen yritys toimii normaalin yrityksen tapaan, mutta sillä on laissa määritelty työllistämistehtävä. Vaatimuksena on, että vähintään 30 prosenttia sosiaalisen yrityksen työntekijöistä on työhallinnon määrittelyn mukaisia osatyökykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä ihmisiä. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut vähintään vuoden työttömänä.  
Tampereen seurakuntien hallintojohtajan Matti Ilveskosken mukaan sosiaalisen yrityksen perusidea sopii hyvin seurakuntien toiminnan diakoniseen näkökulmaan.
Merja Kerttulan mielestä sosiaalinen yritys voi olla organisaatiolle tapa kantaa yhteiskuntavastuuta heikoimmista jäsenistä. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tehdä työtä omien edellytystensä mukaisesti.
Ilveskosken mukaan nyt on tärkeätä selvittää, voiko seurakuntayhtymä omistaa yritystä ja harjoittaa liiketoimintaa.
– Palvelujen ostajana voimme tietysti olla. Asia täytyy arvioida myös kirkkolain kannalta.
Sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyy myös haasteita.
– Selvitys tehdään, jotta voimme arvioida, pystymmekö todella toimimaan muiden auttajina. Vaikeasti työllistyvien työllistäminen vaatii erittäin hyvää ammattitaitoa ja työkykyä, miettii Ilveskoski.

Toisilla liikaa töitä,
toiset jäävät ilman

Kerttulan mielestä suomalaista työelämää leimaa tällä hetkellä on/ off -kulttuuri, eli toiset tekevät töitä todella paljon ja toisille niitä ei riitä lainkaan.
– Toisaalta osa-aikatöiden markkinat ovat vähäiset. Eri syistä osatyökykyisten sekä pitkäaikaistyöttömien ihmisten on nykyisin vaikeaa työllistyä ilman tukea.
Tällaisia ihmisiä on Tampereellakin tuhansia, pitkäaikaistyöttömiä 4600 ja osatyökykyisiä reilut 2000 (tilanne tammikuussa 2011). Osatyökykyisiä ihmisiä ovat esimerkiksi monet mielenterveyskuntoutujat sekä erilaisista tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivät ihmiset.     
– Työttömyyden purkuun tarvitaan monenlaisia työkaluja. Sellaisia ovat esimerkiksi kolmannen sektorin eli seurakuntien, järjestöjen ja yhdistysten kuntouttavat työpajat ja sosiaalisen yrityksen tarjoamat tuetut työpaikat. Kyse ei välttämättä ole pysyvistä työpaikoista. Tavoitteena on, että pestit olisivat kuntoutuville ihmisille ponnahduslautoja, joiden avulla he rohkaistuisivat etsimään töitä työmarkkinoilta, selvittää Kerttula.
Valtio haluaa kannustaa sosiaalista työllistämistä palkkatuella, jota maksetaan yritykselle tai järjestölle osatyökykyisen tai pitkäaikaistyöttömän ihmisen työllistämisestä.    

Työllistämisestä on
jo kokemusta

Kerttulan mukaan ideana sosiaalisessa yrityksessä voisi olla myös töiden järjestäminen siten, että ammattilainen voisi käyttää aikansa erityistä ammatillista osaamista vaativiin tehtäviin ja avustavia tehtäviä toteuttaisi sosiaalinen yritys.
Hallintojohtaja Ilveskosken mukaan hautausmailla, kiinteistöpalveluissa ja kurssikeskuksissa voisi olla mahdollisuuksia työllistämiseen.
– Näihin yksiköihin on tähänkin asti palkattu osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä töihin ja työkokeiluihin.
Merja Kerttula kiertää kevään aikana tekemässä selvitystä seurakuntayhtymän yksiköissä, lähinnä tukipalveluissa ja yhteisen seurakuntatyön työmuodoissa. Suuri ideariihi järjestetään toukokuussa. Selvitystyön tuloksena syntyy liiketoimintasuunnitelma. Sen pohjalta tehdään johtopäätökset siitä, ovatko yritystoiminnan aloittamisen edellytykset olemassa. Selvityksen on määrä valmistua elokuun loppuun mennessä. 

Sosiaalisia yrityksiä on Suomessa noin 150, joista suurin osa on pieniä yksityisomisteisia yrityksiä. Tampereen kaupunki päätti oman sosiaalisen yrityksen Tampereen Sarka Oy:n perustamisesta helmikuussa.
Tampereen kaupunki omistaa yhtiön kaikki osakkeet. Sarka toimii in-house -yhtiönä eli yhtiö myy palvelujaan aluksi ainoastaan Tampereen kaupungin yksiköille.

Kirsi Airikka