Kirkkokahvi kypsyy Kilimanjaron rinteillä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkkokahvi tulee Tampereelle Kilimanjaron vuorilta pikkutiloilta. Kirkkokahvi on paitsi reilua myös ekologista. Voima saadaan karjan lannasta.

Kuva: Tanja Mikkola

Suomalaisten suosima Kirkkokahvi kasvaa tansanialaisilla pikkutiloilla Kilimanjaron vuorilla. Buriki Shirima kasvattaa kahvia ja banaania äitinsä Edith Rajipan kanssa ja toivoo, että tänä keväänä sataisi paljon.

Jos Kilimanjaron pian alkava sadekausi on hyvä ja sadetta saadaan riittävästi, kahvin laatu on hyvä. Afrikan korkeimman vuoren rinteillä eletään hyvän sadon toivossa.
Kilimanjaron alueen kahviosuuskunta KNCU, joka tuottaa myös Kirkkokahvin, tähtää nimenomaan hyvään laatuun. KNCU:n johtajan Patrick M. Shiriman mielestä laadukkain kahvi kypsyy pienillä ekologisilla tiloilla sademetsien siimeksessä. Ihanteellinen tilakoko hyvän kahvin tuottamiseen on puolesta kahteen eekkeriä. Yksi eekkeri on 0,4 hehtaaria.
Afrikan vanhin osuuskunta KNCU on toiminut kahviosuuskuntana vuodesta 1933 lähtien. Nykyisin osuuskunnalla on jäsenenään noin 200 000 kahvintuottajaa.
KNCU pyrkii laadukkaaseen, ekologiseen ja reiluun kahviin. Tarkoitus on saada tuottajille hyvä hinta ja kouluttaa heitä mahdollisimman monipuolisesti. Nykyisin osuuskunta järjestää myös reilua matkailua
pikkutiloille.

Ilmastonmuutos
vaikuttaa sateisiin

Nautimme kahvia KNCU:n toimitiloissa Moshissa, Kilimanjaron juurella. Africafe-pikakahvi sekoitetaan kuumaan veteen ja se maistuu hyvältä. Moshista lähdemme reilun tunnin ajomatkan päähän katsomaan, miten kahvi kasvaa.
Ajamme isolla jeepillä mutkittelevia vuoristoteitä Edith Rajipan tilan pihaan. On paahtavan kuuma, keskipäivän aurinko porottaa täydeltä terältä.
Kilimanjarolla odotetaan sadekauden alkua. Yleensä alueella sataa paljon huhtikuun alusta lähtien. Ilmastonmuutos vaikuttaa täälläkin, ja sateet voivat olla joko rankkoja tai liian vähäisiä.
Edith Rajipa on yksi KNCU:n naisjäsenistä. Naisia jäsenissä on seitsemän prosenttia, suurin osa heistä on Edithin tapaan yksinhuoltajia, jotka ovat perineet tilan ja osuuskunnan jäsenyyden mieheltään. Rajipan puoliso on kuollut hiljattain ja hän jatkaa tilan pitämistä poikansa kanssa.
Buriki Shirima karsii banaanipuista kuivia osia pois isolla veitsellä. Banaani ja kahvi kasvavat tilalla symbioosissa, sillä ne hyödyntävät toinen toisiaan. Kahvi tuo viljelijälle rahaa, banaania käytetään hyvin paljon ruuanlaitossa mutta sitäkin riittää myytäväksi asti.
Tilalla ei käytetä kemiallisia lannoitteita. Voimaa kahvipuu saa karjanlannasta. Navetassa elää kaksi lehmää, ja tilalla vilisee paljon kanoja ja muutamia vuohia.
Äiti Edith Rajipa on juuri lähtenyt torille myymään banaaneja ja mangoja. Läheinen tori on avoinna parina päivänä viikossa. Pikkutilallisen on pakko kasvattaa monenlaista pysyäkseen leivässä. Poika Buriki, 21, tekee tilan töitä ja tytär Heriet, 19, tekee talossa naisten töitä – laittaa ruokaa, siivoaa ja pesee pyykkiä.
Työtä tilalla riittää aamusta iltaan. Iso osa tilan noin 300 kahvipuusta on nuoria, vasta uusittuja. Ne kasvattavat vihreitä marjojaan, jotka kypsyvät kesäkuuhun mennessä punaisiksi, valmiiksi pavuiksi.
Jokaisen marjan sisällä kasvaa kaksi papua.
– Kahvipuu voi tuottaa satoa vielä sadan vuoden ikäisenäkin. Yksi puu tuottaa noin kolme kiloa kauden aikana, kertoo Buriki Shirima.

Kahvinviljely on
kokonaan käsityötä

Kun sato on kypsynyt, kahvi poimitaan käsin. Tuoreet pavut kuivatetaan ritilällä auringonpaahteessa. KNCU:n periaate on, että kaikki työvaiheet tehtäisiin tiloilla niin pitkälle kuin mahdollista.
Patrick M. Shirima kertoo, että puhtaus on kahvin tuotannossa tärkeää.
– Olemme tarkkoja siitä, että kaikki työvaiheet tehdään puhtain välinein, sillä kahvi on tavattoman tarkka. Se ottaa hajua ja makua herkästi.
Tampereen kehitysmaakaupan maahantuomat Kirkkokahvi ja Africafe kasvavat Kilimanjaron rinteillä. Juuri nyt arabica-lajikkeen marjat ovat vihreitä ja pieniä. Yhdeksän kuukauden kasvun aikana ne kehittyvät punaisiksi marjoiksi, joista pavut irrotetaan.
KNCU on tehnyt paljon työtä tilojen kehittämiseksi. Tavoitteita riittää ja mieliala on korkealla.
– Kahvin hinta on nyt hyvä. Tuottaja saa hyvän hinnan kahvistaan, Shirima kiittelee.

Terhi Friman

Kirkkokahvia tuovat maahan Kirkon Ulkomaanapu ja Tampereen kehitysmaakauppa. Yli sata suomalaista seurakuntaa käyttää tilaisuuksissaan Kirkkokahvia, ja lisäksi muutama kaupunki, Tampere etunenässä, on sitoutunut Reiluksi kaupungiksi ja Kirkkokahvin käyttäjäksi.

Kahvi on kotoisin Afrikasta, Etiopiasta. Nykyisin sitä viljellään paljon myös Väli-Amerikassa ja Latinalaisessa Ameikassa.

Suomalaiset rakastavat kahvia ja juovat sitä eniten koko maailmassa. Vuonna 2010 suomalaiset käyttivät tätä nautintoainetta noin 10 kiloa henkeä kohti.