Neitsyt Maria uskovien esikuvana

Marian ilmestyspäivää vietetään luterilaisessakin kirkossa maaliskuun lopulla sen muistoksi, että enkeli Gabriel ilmestyi neitsyt Marialle ja ilmoitti Jeesuksen syntymästä.

Maria on Raamatun keskeinen nainen. Luterilaisiin verrattuna Marian asema on tärkeämpi katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa, ja he myös rukoilevat neitsyt Mariaa ja pyytävät häneltä siunausta ja apua jokapäiväisiin ongelmiin.
– Minulle Maria on kiinnostava tutkimuskohde. Olen tutkinut häntä jo pitkään, ensin gradussa ja sitten väitöskirjassani. Latinalaisessa Amerikassa tutkin katolista vapautuksen teologiaa, missä Maria on keskeinen henkilö ja häntä rukoillaan paljon, kertoo teologian tohtori ja Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professori Elina Vuola Helsingin yliopistosta.

William Henry Margetsonin (1861–1940) maalauksessa paimenet ovat tulleet katsomaan syntymän ihmettä. Jeesus ja paimenet -maalauksen kopio on yksi Lamminpään koulun perinteikkäistä opetustauluista. Kuva: Hannu Jukola

 

Kuka Maria oli? Raamattu kertoo Mariasta niukasti. Apokryfisen Jaakobin evankeliumin mukaan Marian vanhemmat Anna ja Joakim antoivat tyttärensä kolmevuotiaana temppeliin kasvatettavaksi ja hän eli siellä 12-vuotiaaksi asti. Silloin vanha leskimies Joosef määrättiin tytön holhoojaksi.
Kertomus Marian raskaaksi tulosta löytyy Luukkaan evankeliumista. Enkeli ilmestyy neitsyt Marialle ja kertoo, että hän synnyttää pojan, jolle on annettava nimeksi Jeesus. Maria ihmettelee ensin, mutta suostuu sanoen: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”
Jeesuksen syntymän ja lapsuuskertomusten lisäksi Maria mainitaan Uudessa testamentissa Jeesuksen seuraajien joukossa, poikansa ristin juurella ja yhtenä alkuseurakunnan jäsenenä.

Jumalan äiti
ja ikuinen neitsyt

Kirjassaan Jumalainen nainen Vuola kertoo: ”Neitsyt Marialla on merkittävä asema sekä idän että lännen kirkon teologiassa. Katoliset, ortodoksit ja protestantit hyväksyvät kaksi Mariaa koskevaa ekumeenista dogmia. Ne käsittelevät Marian kutsumista Jumalan äidiksi ja hänen ikuista neitsyyttään. Näiden lisäksi roomalaiskatolisilla on kaksi dogmia, joita muut eivät tunnusta eli oppi Marian synnittömästä sikiämisestä ja hänen taivaaseen ottamisestaan.”
”Kristuksen kaksiluonto-oppi vahvistaa uskon siihen, että Kristus on samanaikaisesti sekä täysi ihminen että täysi Jumala. Hänen syntymänsä ihmisäidistä, Mariasta takaa hänen täyden ihmisyytensä. Mariaa voidaan kutsua Jumalan äidiksi vain poikansa vuoksi, muuten hän oli tavallinen ihmisäiti.”
Edelleen Vuola kirjoittaa: ”Kirkko korostaa Marian neitsyyttä. Hän tuli raskaaksi ilman miestä ja eli neitsyenä loppuelämänsä. Neitsyys oli niin miesten kuin naistenkin ihanteena varhaisessa kristinuskossa. Kyse ei ollut vain seksuaalisuudesta ja avioliitosta kieltäytymisestä, vaan ennen muuta hengellisestä sitoutumisesta, kokonaisvaltaisesta omistautumisesta Jumalalle.”

Eeva ja Maria –
vastakohtia vai ei?

Raamatun naisista Maria on rinnastettu Eevaan. Vastakkainasettelussa tulkitaan, että Eeva oli tottelematon, söi kiellettyä hedelmää ja aiheutti ihmisen kuolevaisuuden. Marian kuuliaisuus toi pelastuksen hänen poikansa Jeesuksen kautta.
– Tämä on vanha käsitys. Marian teologinen asema on siinä, että hän takaa Jeesuksen ihmisyyden. Marian kautta naista on arvostettu äitinä. Käsitys naisesta seksuaalisena ja miehelle alisteisena taas liitetään Eevaan. Raamattu ei kuitenkaan kerro asiaa näin, vaan tämä myöhempi tapa asettaa heidät vastakohdiksi toisilleen on palvellut muita tarkoituksia, Vuola toteaa.

Mariaa kunnioitetaan,
ei palvota

Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa Marialla on elävä ja merkittävä teologinen asema, mutta vain Jumalaa palvotaan. Mariaa ja pyhimyksiä kunnioitetaan, koska he ovat kuitenkin vain ihmisiä.  Myös luterilaisessa kirkossa Mariaa pidetään uskovan ihmisen esikuvana ja edelläkävijänä.
– Martti Luther oli alun perin katolinen, ja neitsyt Maria oli hänelle tärkeä hahmo. Maria on myös osa luterilaisuutta. Toisaalta Luther arvosteli Marian korottamista asemaan, jolle ei ole Raamatussa perustetta. Olisi hyvä ottaa keskustelun alaiseksi, onko luterilaisuudessa joku tyhjiö, jonka Maria voisi täyttää. Maria on osa kirkon perinnettä, mutta vähän näkyvissä, Vuola pohtii.

Kansanhurskaudessa
pyydetään apua Marialta

Kansanhurskaudessa Maria liittyy varsinkin naisten elämään. Vuola kuvaa, miten Suomessakin Marian kunnioitus on elänyt keskiajalta pitkälle 1900-luvulle asti. Esimerkiksi synnyttäjä ja kätilö ovat voineet pyytää ”Mariaa, emoloista ensimmäistä” paikalle apuun ja tueksi.  Sama koskee lapsen menetystä, olihan lapsikuolleisuus yleistä ennen ja on vieläkin köyhissä maissa.
Suullisesta kansanperinteestä löytyy myös kertomus Marjatasta, joka tulee raskaaksi syötyään puolukan ja synnyttää pojan, josta tulee mahtimies. Tämä kertomus rinnastuu neitsyt Marian raskauteen.

Pirjo Lääperi

lähde: Elina Vuola: Jumalainen nainen – Neitsyt Mariaa etsimässä

Otava 2010

Kuuliaisuus ja äitiys korostuvat

Neljä maallikkonaista pohti, mitä Maria merkitsee nykypäivän luterilaisille naisille:

”Minulle Neitsyt Mariasta tulee mieleen ikiaikainen pyhyys. Maria oli täydellisen äidin perikuva, eikä tehnyt mitään väärin. Maria sai suuren lahjan ja joutui luopumaan siitä, kuten kaikki äidit luopuvat lapsistaan, jotka ovat vain lainaa. Maria suostui toimimaan Jumalan välikappaleena.”

”En ole pohtinut Mariaa, enkä osaa sanoa hänestä mitään.”

”Olen maalannut Kazanin Jumalan äidin ikonin. Ikonimaalauksessa värit on määritelty tarkkaan, Marian viitta on punainen ja aluspuku sinivihreä. Mieheni sukulaiset ovat ortodokseja ja heillä on oma perinne, johon on vaikea päästä sisälle. Mummolassa oli ikoni nurkassa ja sen kautta puhutellaan Jumalaa.
Koulussa kerroin oppilailleni Marian ilmestyksestä ja tietysti myös jouluevankeliumista ja pääsiäisestä. Kuuliaisuus oli Marialle tyypillinen ominaisuus. Hän suostui synnyttämään aviottoman lapsen, joka oli Jumalan poika. Nykyajan nuori nainen voisi kieltäytyä tästä tehtävästä.”

”Juuri tänään lauloin kuorossa Ave Mariaa. Minulle Maria on Jumalan äiti, armoitettu nainen, jonka Jumala on ottanut käyttöön. Hän on kuuliainen ja tutkiskelee sydämessään asioita ja kuuntelee Jumalaa. Hän on ristille saakka poikansa tukena.
Marian osa on vaativa. Minulla ei ole Mariaan samanlaista suhdetta kuin katolisilla, en rukoile häntä. Jumala on oleellinen, hänellä on valta ja voima, Maria oli vain ihminen, jota kunnioitan. Lapsettomanakin voin nähdä Marian äitiyden symbolina, sillä äitiys voi olla monenlaista, myös hengellistä.”