Salaperäinen käärinliina saa mielikuvituksen liikkeelle

Turun Martinkirkossa keväällä jo toisen kerran esillä ollut näyttely pistää ajatukset vauhtiin. Onko alkuperäinen Torinon liina kuulunut Jeesukselle? Miten voimme olla siitä varmoja? Entä sitten, vaikka se olisikin aito – tai vaikka ei?

Dosentti Juha Hiltunen ja professori emeritus Jouko N. Martikainen ovat vakuuttuneita vastauksistaan. Martikainen luennoi aiheesta keväällä Pispalan kirkossa:
– Liinassa on kuva noin 180 senttiä pitkästä miehestä, jota on ennen hautausta ruoskittu ja kidutettu. Siinä on siitepölyhiukkasia kasveista, joita löytyy Jerusalemin maaperästä. Silmien päälle on asetettu Pontius Pilatuksen lyöttämät kolikot.

– Torinon, Oviedon ja Manoppellon liinat kertovat saman kuin uskontunnustuksemmekin: Jeesus kuoli ja haudattiin pitkänäperjantaina.
Hautausta ei ehditty tehdä kunnolla, sillä juutalaisen perinteen mukaan vainaja olisi pitänyt pestä seitsemän kertaa. Sapatti oli kuitenkin alkamassa, ja vainaja vietiin nopeasti kalliohautaan.

– Hautaruuhen pohjalle laitettiin puhdas liina, jonka päälle vainaja asetettiin. Tämä tunnetaan nyt Torinon käärinliinana.
Hautaan vietäessä ruumiin peitti väliaikainen kangas, ja kasvot liina, jonka väitetään olevan Oviedossa nykyisin esillä oleva. Vainajaa mentiin pesemään sapatin jälkeen.
– Mutta ennen kuin pesijät ehtivät perille, kiihtynyt Magdalan Maria tuli juosten vastaan. Pellavaiset kääreet makasivat samassa asennossa kuin mihin ne oli asetettu, vain mies oli poissa. 

Kuva: Asta Kettunen

Martikaisen mukaan yksityiskohdat sopivat tapaukseen poikkeuksetta. Vainajia ei esimerkiksi kohdeltu tällä tavalla muualla kuin Golgatalla ja muulloin kuin tällä ajanjaksolla.

– En ole koskaan kuullut näin vaikuttavaa ja täynnä tietoa olevaa esitystä tästä aiheesta. Se sisälsi paljon yksityiskohtia ja myös uutta tietoa, innostui luentoa kuunnellut Tauno Kärkkäinen.

Mystisesti muodostunut?

Noin 20 viime vuoden aikana Torinon liinasta on ilmestynyt yli viisisataa kirjaa. Keskustelu internetissä käy vilkkaana. Hiltunen on laskenut, että aiheesta on nyt noin yhdeksän miljoonaa verkkosivua. Kun hän viitisen vuotta sitten aloitti Valokuva Jeesuksesta? -kirjansa laatimisen, sivuja oli vasta 50 000.

Myös Hiltusen mielestä liinan olemus sopii yhteen evankeliumin kanssa ja todistaa Kristuksen toiminnasta. Jo se, että liina on säilynyt näihin päiviin, puhuu miesten mielestä aitouden puolesta. Miksi se muuten olisi säilytetty kulttuurissa, jonka käsityksen mukaan veren tahrima saastuttaa haltijansa?

Torinon käärinliina kiehtoo ennen kaikkea siksi, että tähän päivään mennessä ei ole pystytty selvittämään, miten kasvokuva on liinaan muodostunut. Vuonna 1898 italialainen valokuvaaja Secondo Pia huomasi kuvan hahmon erotuvan selkeimmin valokuvanegatiivissa.

Vainajakuvan synnystä on monia hurjia teorioita, kuten että sen teki Leonardo da Vinci reikäkameratekniikalla tai että sen maalasi keskiaikainen taiteilija Giotto. On myös esitetty, että kolmiulotteinen kuva muodostui ruumiin leijuessa liinan sisällä.
Käsien asennosta on luettu vuoroin aitouden, vuoroin väärennöksen todisteita.

Martikaista kiehtoo erityisesti kasvojen ilme: liinaan kuvautunut mies näyttää olevan unessa ja valveilla yhtä aikaa.

Myös liinan iästä käydään sananvaihtoa. Vain harvat ovat ylipäätään saaneet tutkia kangasta. Martikainen muistuttaa puolueettoman tarkastelutavan olleen ennen valistuksen aikaa tuntematon.

Hiltunen uskoo, että vuonna 1988 tehdyn radiohiiliajoituksen tulokset oli kiire julkistaa ennen niiden kriittistä tarkastelua.

– Näytteen leikkaajia oli jo etukäteen varoitettu ottamasta reunapaloja, koska niitä on saatettu paikkailla.

2000-luvun alussa huomattiin kuva liinan toisellakin puolella. Vastikään Barbara Frale totesi selvittäneensä kääntöpuolella olevan kirjoituksen Jeesuksen hautausluvaksi. Lupa saatiin ehkä rahan voimin – ilman sitä Rooman valtakunnan viholliseksi todettu olisi viskattu joukkohautaan.

Salapoliisityö yhä meneillään

Manoppellon hunnun sekä Oviedon ja Torinon liinojen vaiheissa on monta dekkarimaista mutkaa. Torinon liina on toistaiseksi selvinnyt sabotaasi-iskuista ja useasta tulipalosta. Sitä on palvottu ja paheksuttu.
– Luterilainen skeptismi on voimakasta. Peruslähtökohta on, että kuva on väärennös. On melkoinen voitto, että kopio on ollut esillä Turussa, Hiltunen arvioi.
Martikainen huomauttaa, etteivät luterilaiset ole harrastaneet kuvainraastoa. Meitä ennen eläneitä kohtaan on vallalla luonnollinen kunnioitus, joka ulottuu esineisiin. Seassa on toki myös uteliaisuutta.

Asta Kettunen

 

Näyttelyä varten Jouko Martikainen ja Juha Hiltunen ovat käyneet läpi monia muitakin pyhäinjäännösten vaiheisiin liittyviä kertomuksia ja legendoja.

Kuva: Hannu Jukola

Käärinliinanäyttelyä voi lainata

Torinon liinan kopio on hankittu tutkija Barrie Schwortzin ylläpitämältä STERA Inc:lta, ja on Turussa ainakin toistaiseksi ainoana Pohjoismaissa.

Turku sai luvan esillepanoon viime tipassa ennen viime vuonna pidettyä ensimmäistä näyttelyä. Ensi kerta sai varovaisen vastaanoton, mutta tämän vuoden keväällä siihen perehtyi kolmisentuhatta kävijää.

Näyttelyssä oli myös tietoa Manoppellon hunnusta ja Oviedon hikiliinasta, ristin poikkipuun näköiskappale, kuvatauluja ja paljon muuta.

Katolisen kirkon tunnetuin pyhäinjäännös oli Torinossa viime vuonna esillä julkisesti ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Sitä kävi katsomassa yli kaksi miljoonaa ihmistä. Seuraavan kerran tilaisuus nähdä alkuperäinen on tällä tietoa vasta vuonna 2025.

Ensi kesänä Savonlinnassa

Ensi kesänä näyttely on esillä Savonlinnassa sata vuotta täyttävien oopperajuhlien aikana.

– On mahdollista, että Torinosta saataisiin jopa esineistöä sinne lainaksi, Hiltunen kertoo.

Näyttelyjärjestelyissä ja tieteellisessä yhteistyössä ovat mukana myös italialaiset Bruno Barbeis, Giuseppe Ghiberti ja Gian Maria Zaccone.  Hiltunen uskookin  Savonlinnan näyttelyn näkyvän hyvin myös kansainvälisesti.

Jouko Martikainen, Mika Jääskeläinen ja  Juha Hiltunen ryhtyvät nyt laatimaan englanninkielistä kirjaa The Shroud of  Turin - An Amazing Journey, jonka on tarkoitus ilmestyä ensi kesänä näyttelyn alkaessa.

– Olemme vastikään perustaneet myös yhteistyöelimen, jonka nimenä on MANDYLION. Finnish Study Group of the Turin Shroud. Sille on tulossa omat Internet-sivut syksyn kuluessa.

– Ensi vuoden näyttelyyn ollaan kutsumassa myös ulkomaisia asiantuntijoita luennoimaan. Kutsun on jo vastaanottanut Mark Guscin,  joka on Euroopan johtavia alan asiantuntijoita. Hän on erityisesti  perehtynyt Oviedon hikiliinaan.

Myös Jyväskylässä on oltu kiinnostuneita näyttelystä.

– Pitää kuitenkin olla varmuus sen sijoittamisesta riittävän suureen sakraalitilaan ja näytteille asianmukaisesti, Hiltunen sanoo.

Asta Kettunen

 

 

 

 

 

 

Torinon käärinliina on laadukasta puuvillakangasta. Juha Hiltusen takana oleva kangas on siitä Los Angelesissa tehty kopio.  4,4-metrisen kankaan samettipeti on turkulaista tekoa.

Kuva: Hannu Jukola