Savi-Seppo puhalsi hengen rukouslintuun

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keramiikkataiteilija Seppo Lindbomin ja seurakuntien yhteistyö alkoi rukouslinnusta parikymmentä vuotta sitten. Siitä lähtien Savi-Sepon lintuihin on sytytetty tuohuksia muun muassa Aleksanterin kirkon Tuomasmessussa.

Kuva: Hannu Jukola

Monien tamperelaisten tuntema Savi-Seppo eli keramiikkataiteilija Seppo Lindbom on tehnyt lähes 30-vuotisen elämäntyön savitöiden parissa. Yhteistyö Tampereen seurakuntien kanssa on jatkunut melkein yhtä kauan.
– En varmaan olisi ryhtynyt tälle alalle näin kokonaisvaltaisesti, jollei seurakunta olisi tarvinnut minua, miettii taiteilija, joka on itse opetellut savitöiden tekemisen. 
Yhteistyö alkoi rukouslinnusta parikymmentä vuotta sitten. Lindbom teki siihen aikaan päivätyönsä ohessa keramiikkatöitä Kehräsaaren työhuoneellaan. Sattumalta hän näki Finlaysonin kirkon sivualttarilla oman savilintunsa.
– Sydämeni oikein pomppasi, kun ihmettelin, miten lintuni oli päässyt lentämään kirkkoon. Eräs rouva oli sen kuulemma ostanut ja tuonut. Siitä paikasta päätin suunnitella uuden linnun, joka sai nimekseen rukouslintu.
Siitä lähtien Savi-Sepon lintuihin on sytytetty tuohuksia muun muassa Aleksanterin kirkon Tuomasmessussa. Taiteilija on vuosikymmenten aikana valmistanut tuhansia rukouslintuja ja enkeleitä, joiden myyntitulot on jaettu seurakunnan ja taiteilijan kesken.

Rukous on
mukana työssä

Savi-Sepon ehtoolliskalustoja, enkeleitä, lintuja, astioita ja tauluja löytyy nykyisin lähes kaikista Tampereen seurakuntien tiloista. Tuottelias taiteilija on kokeillut myös erilaisten materiaalien yhdistämistä ja tehnyt esimerkiksi tauluja palaneesta puusta. Vuosien myötä hengellisten aiheiden toteuttaminen on vain syventynyt.
– Rukous on ollut koko ajan mukana työssäni. Välillä on tuntunut siltä, että olen vain välikäsi, jota Pyhä Henki ohjaa. Yläkerran Pomo on myös lähettänyt luokseni mitä ihmeellisimpiä asiakkaita, hymyilee Lindbom.
Vuosien saatossa taiteilijasta on tullut aktiivinen seurakuntalainen, joka on mukana toteuttamassa Tuomasmessua sekä toimii erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. Keramiikkakurssejakin hän on pitänyt seurakuntien vammaistyön pyynnöstä. 
– Mukanaolo seurakuntien toiminnassa on antanut minulle paljon. Olen pyrkinyt olemaan valmiina ja auttamaan, kun tarvitaan.
Hengellisyyden ohella Lindbom haluaa välittää töillään iloa ja hyvää mieltä ihmisille. Pyhäjärvenkatu 8:ssa sijaitseva keramiikkapaja on pelastanut monen ohikulkijan päivän.
– On hienoa katsella ihmisiä, jotka tutkivat näyteikkunassa ja myymälässä olevia töitä. Monen kasvoille syttyy hymy ja jotkut ilahtuvat niin, että he jopa nauravat ääneen. Se tuntuu hyvältä.
Taiteilijan mielestä savi on kiehtova materiaali.
– Se elää ja muovautuu ja saa tekijänsä käsissä inhimillisen hengen. Muotilla tehty esine on siihen verrattuna persoonaton.
Savi-Sepon menestyksen salaisuuksia ovat käsillä tekeminen, ihmisiä puhutteleva kansanomaisuus ja inhimillisyys, monipuolisten tekniikoiden käyttäminen sekä laaja valikoima erilaisia tuotteita. Nykyisin taiteilijan töistä jo kolmasosa on tilaustöitä. 

Käsityöläisten joukko
on harventunut

Seppo Lindbomilla on edelleen valtavasti ideoita, jotka odottavat toteuttamista. Taiteilija haluaa kuitenkin pikku hiljaa luopua elämäntyöstään ja siirtyä eläkkeelle.  
– Rakastan tätä työtä, mutta nyt tuntuu, etten jaksa enää. On aika luopua ja siirtyä seuraavaan elämänvaiheeseen. Minulla ei ole ihmeempiä suunnitelmia, mutta haaveilen siitä, että saisin elää talvet lämpimässä, esimerkiksi Thaimaassa ja kesät Suomessa.
Savi-Seppo etsii parhaillaan työlleen jatkajaa. Pyhäjärvenkadun vuokrahuoneistossa on 200 neliötä tilaa, joka käsittää työpajan, varaston ja myymälän.
Lindbomia surettaa käsityöläisten määrän vähentyminen viime vuosina. Vain pieni osa artesaanikoulutuksessa olevista nuorista päätyy alalle ja ryhtyy yrittäjäksi. Taiteilija on tarjonnut pajassaan harjoittelupaikan kymmenille alan opiskelijoille.  
– Keramiikkataiteilijan ura vaatii suurta uskallusta ja paljon työtä. Tässä voisi olla mahdollisuus esimerkiksi osuuskunnalle, jossa olisi mukana useampia artesaaneja ja eri alojen käsityöläisiä. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä, rohkaisee Savi-Seppo.
Elämäntyöstä luopumisen kipua lievittää taiteilijan itselleen antama lupaus siitä, että eläkkeelläkin saa halutessaan tarttua muutamaan projektityöhön. Hänellä on edelleen haaveissa toteuttaa 11-osainen, palaneesta puusta valmistettu hengellinen teossarja.
– Aiheet ovat Uudesta testamentista, muun muassa ristiinnaulittu, Maria ja Joosef sekä tuhlaajapoika. Osa töistä oli jo valmiina, mutta olen myynyt ne. Toivon, että sarja joskus valmistuu, ja saisi paikan Ilkon kurssikeskuksesta tai Aleksanterin kirkon kryptasta, suunnittelee Lindbom.      

Kirsi Airikka