Kristinusko leviää vauhdilla kolmannen maailman maissa
21.11.2012 16:00
Kristinusko leviää Tansaniassa, jossa jumalanpalveluksia pidetään usein ulkona.
Kuva: Marja Rautanen
Jo toistakymmentä vuotta on huolestuneina seurattu, miten kirkosta eroaminen on jatkunut. On ymmärretty, että Suomessakin kirkosta erotaan syistä, joille ei voi mitään. On myös mahdollista, että kirkkoon myös liitytään uudelleen, kuten muutamana vuonna Suomessakin on käynyt.
Teologian tohtori Risto A. Ahonen on opiskeluajoista lähtien seurannut kirkkojen tilannetta ja lähetystyötä tiiviisti.
– Kiinnostuksen lähetystyötä kohtaan on herättänyt jo se, että se kuuluu kirkon olemukseen. Lisäksi maailmanlähetys tarjoaa ikkunan siihen, mitä maailmalla tapahtuu.
Ahosen mukaan maailmanlähetyksen piirissä on viime aikoina seurattu harvinaista historiallista käännettä, jossa puheet maallistumisesta ovat osoittautumassa vanhanaikaisiksi. Kristinusko leviää melkoisella vauhdilla Afrikassa ja Aasiassa ja muualla kolmannessa maailmassa.
Kasvu on ollut niin voimakasta, että eurooppalaiset ovat jääneet kristittyjen piirissä vähemmistöön.
Vahvat kirkot haluavat hoitaa oman kirkkonsa asioita itsenäisesti, jolloin myös lähettien määrä vähenee. Monista vanhoista lähetyskohteista tullaan Eurooppaan tuomaan uudenlaista kristillisyyttä.
Valkoisesta miehestä
mustaksi naiseksi
Maailmassa on käynnissä hiljainen, valtava muutos. Kristinuskon painopiste on muuttunut. Afrikan ja Aasian kirkkojen voimakas kasvu on aiheuttanut sen, että kristinuskon tyypillisin edustaja ei ole enää valkoinen mies, vaan musta nainen, korostaa Ahonen.
– Eurooppa ei ole enää kristillisyyden ydintä, vaan sen ovat valloittaneet Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat.
– Erityisen nopeaa muutos on ollut Afrikassa. Muutamassa vuosikymmenessä kristittyjen määrä on lisääntynyt valtavasti. Vuonna 1910 tässä maanosassa oli vajaa 10 miljoonaa kristittyä, nyt afrikkalaisia kristittyjä on 486 miljoonaa.
Ahonen arvioi, että kymmenen vuoden sisällä Afrikka ohittaa kaikki muut mantereet kristittyjen määrässä.
Kristinusko idän
nouseva uskonto
Kristinuskon leviäminen on nopeasti lisännyt kristittyjen määrää myös Aasiassa. Korean uskonnollinen tilanne on herättänyt paljon huomiota, kun maasta on lähtenyt yli 20 000 lähetystyöntekijää eri puolille maailmaa.
Kristinusko levisi maahan vasta noin sata vuotta sitten. Tällä hetkellä korealaisista 34 prosenttia on kristittyjä.
Suurin muutos on kuitenkin ollut Kiinan aukeaminen kristinuskolle. Vallankumouksen aikaan vuonna 1949 kristittyjen määrä maassa oli noin miljoona. Kulttuurivallankumouksen aikana 1966–76 kristinusko pyrittiin järjestelmällisesti hävittämään.
Maailmalla on seurattu hämmästyneinä Kiinan herätyksiä. Nykyisin kristittyjä on arvioitu olevan noin 90 miljoonaa.
Euroopan kirkot
eivät sovi malliksi
Euroopan kirkoilla on heikentyneinäkin iso merkitys pitkän kristillisen perinteen vaalijana. Ne eivät kuitenkaan sovi etelän ja idän kirkoille malliksi vanhan kristikunnan valtarakenteiden takia.
– Etelän ja idän kirkkojen herätykset ulottuvat vaikutuksensa myös Eurooppaan ja ovat muuttamassa maanosamme uskonnollisia kasvoja maahanmuuton myötä. Maahanmuuton myötä vanha Eurooppa saa uudenlaista kristillisyyttä. Myös maahan Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat suurelta osin kristittyjä, toisin kuin luullaan.
– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Euroopassa olisi vahvaa hengellisyyttä. Usein se vain piilotetaan kodin seinien ja oman kirkon sisäpuolelle. Euroopassa on paljon sellaista kristillisyyttä, joka ei näy tilastoista.
Lisäksi eri maiden välillä on suuria eroja. Pohjoismaista maallistuminen on edennyt pitkälle Tanskassa ja Ruotsissa, mutta Suomessa ja Norjassa on herätysliikkeiden ansiosta kirkoilla melko vahva asema. Monissa entisissä kommunistimaissa, kuten Venäjällä ja Albaniassa, ortodoksinen kristillisyys on uudelleen löydetty.
– Suomen kirkkoon kuulumisprosentti on kova sana koko Euroopassa, Ahonen toteaa.
Kristillisen kirkon elämää ei kuitenkaan voi arvioida vain muutaman vuoden tähtäimellä. Kirkko on osoittanut hämmästyttävän sitkeytensä 2000 vuoden aikana. Se on usein ollut suurissa vaikeuksissa, jopa tuhon partaalla, mutta noussut uudelleen samalle vanhalle apostoliselle perustalle.
– Kirkon elämään on rakennettu ohjausliike, joka antaa elämälle suunnan ja uudistaa kirkon. Alkuvoimainen kristillisyys elää nykyisin myös siellä, missä sata vuotta sitten ei juuri ollut kristittyjä.
Marja Rautanen
Ensimmäiset matkaan 1868
Tänä vuonna on kulunut 150 vuotta siitä, kun ensimmäiset nuoret miehet aloittivat valmistautumisen lähetystyötä varten. Koulutus alkoi 17.11.1862.
Koska asevelvollisuutta ei ollut, koulutustaso oli melko heikkoa. Niinpä pääsyvaatimuksena oli hyvä luku- ja kirjoitustaito, herännyt omatunto sekä kristinopin tuntemus. Myös kieliä opeteltiin.
Koulutus kesti kuusi vuotta. Ensimmäiset lähtivät matkalle 1868. Määränpää oli Namibian Pohjoisosa.
Naiset pääsivät läheteiksi vuonna 1906. Seitsemällä lähetysjärjestöllä on viime vuoden lopussa 354 työntekijää.
Tyypillinen kristinuskon
edustaja ei enää ole valkoi-
nen mies vaan musta nai-
nen, sanoo teologian tohtori
Risto A. Ahonen.
Kuva: Hannu Jukola
Kirkon lähetysjärjestöt
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on seitsemän järjestöä, jotka on hyväksytty kirkon lähetysjärjestöiksi:
Uusimmat kommentit