Uskon kilvoituksen kysymykset ovat pysyneet samoina
24.04.2013
Herännäisjohtaja Jonas Lagus vaikutti Pohjanmaalla 1800-luvun alkupuolella. Uskon kilvoituksen kysymykset ovat edelleen samat kuin silloinkin, vaikka ympäristö on muuttunut.
Lagus korosti kirjeissään oman heikkouden ja syntisyyden kokemusta ja uskon kaipuuta. Hänen opetuksensa oli Kristus- ja armokeskeistä ja siinä ilmeni toivon näkökulma.
Pyynikin seurakunnan pastorina työskennellyt teologian lisensiaatti Jorma Pitkänen väittelee Laguksen ajattelusta Itä-Suomen yliopistossa 10. toukokuuta.
Kiinnostus aiheeseen heräsi jo opiskeluaikana, kun hän löysi Laguksen Evankeliumin ääni -kirjan ja osti sen.
– Laguksen rohkaiseva teksti kiinnosti minua, kun koin ahdistusta uskoni kanssa. Kysymys Jumalan armosta oli minulle ajankohtainen, Pitkänen muistelee.
Pitkänen teki gradunsa Lutherin antropologiasta. Lisensiaattityön aiheeksi hän valitsi Laguksen ja jatkoi tutkimusta väitöskirjaan asti.
Hengen köyhyys
pitää lähellä
Väitöskirjan tuloksen mukaan Lagukselle hengen köyhyys oli keskeinen asia. Ihminen, joka ymmärtää oman syntisyytensä, etsii Vapahtajaa. Elämän vaikeuksien kautta Jumala riisuu ihmisen ja vie hänet tilaan, jossa hän tarvitsee armoa. Hengen köyhyys pitää ihmistä Kristuksen lähellä.
Laguksen ajattelua leimaa ikävöivän uskon ja varmuuteen päässeen uskon jännite. Kristusta etsivä usko on pelastavaa uskoa. On myös pyrittävä varmuuteen uskossa, mutta se ei ole pysyvä tila.
Lagus koki monenlaisia vaikeuksia omassa elämässään; sairautta, läheisten kuolemaa ja taloudellisia ongelmia, ja ne muokkasivat hänestä sielunhoitajan, joka ymmärtää ihmistä. Koetuksen koulun läpikäyneenä ihmisenä Lagus voi neuvoa muita uskon kilvoituksessa.
– Koen, että Lagus ei liiku kirjoituksissaan korkean teorian tasolla, vaan lukija tuntee, että hän puhuu minun elämästäni. Hän korostaa toivoa.
Portaita kiiveten
vai hissillä ylös?
Laguksen mukaan herätykseen tullut ihminen yrittää luonnostaan parantaa itseään. Tämä on kuitenkin omavanhurskautta, jossa ihminen ajattelee, että kelvatakseen Jumalalle, hänen pitää muuttua paremmaksi.
Kun ihminen tajuaa, ettei hän pysty hallitsemaan pahoja ajatuksiaan, vaan hänessä on kateutta, ylpeyttä ja vihaa, tästä seuraa ahdistus. Vaikka ihminen alkaisi rukoilla enemmän ja lukisi Raamattua, tämä ei tuo ratkaisua tilanteeseen. Sen sijaan ihmisen tulee pyrkiä Kristuksen yhteyteen.
– Olen verrannut lain ja armon tietä Näsinneulan huipulle pääsemiseen. Sinne voi kiivetä portaita pitkin, joka kuvaa lain tietä ja omavanhurskautta. Toinen mahdollisuus on käyttää hissiä, joka kuvaa armon tietä. Joku muu nostaa ja kantaa perille, Jeesus pelastaa, Pitkänen havainnollistaa.
Pelastumme armosta,
emme hyvyyttämme
Pitkäsellä on herätysliiketausta, ja häntä koskettaa Laguksen kirjoituksissa puhe Kristuksen armosta.
– Rohkenen uskoa, että Jumala hyväksyy minut synneistäni huolimatta. Nuorena paremmaksi kristityksi tulemisen vaatimus ahdisti minua, kun huomasin, etten pysty parempaan. Nyt koen, että tie on auki Jumalan luo. Minua ei pelasteta, koska olen pyhä, vaan armosta, Pitkänen toteaa.
Jatkuva rukousyhteys on myös tärkeää kristitylle.
– Usko on luonteeltaan yhteyttä Vapahtajaan, jota Jeesus vertasi viinipuun oksiin. Jos halutaan omenapuun tuottavan hedelmiä, oksien ja rungon välillä pitää olla yhteys. Kun elämänvirrat kulkevat rungosta oksiin, saadaan omenoita.
– Kristityn elämässä Vapahtajasta virtaa uskoa, joka tuottaa rakkautta lähimmäisiä kohtaan. Tarvitsemme joka hetki uutta mahlaa Jumalalta, meidän on pysyttävä Kristuksen yhteydessä, Pitkänen lopettaa.
Pirjo Lääperi
Jonas Lagus
Lagus eli vuosina 1798–1857 Pohjanmaalla, Kalajoen seudulla. Hän työskenteli seurakunnissa kappalaisena, osallistui Pohjanmaan herätysliikkeen toimintaan ja ystävystyi Paavo Ruotsalaisen kanssa.
Laguksen kirjallinen tuotanto: Evankeliumin ääni, jota on edelleen saatavana Perussanoman kustantamana. Lisäksi lehtikirjoituksia, esimerkiksi Mitä on todellinen kristinusko? -kirjekokoelma ja pari näytelmää.
Työ vaihtui
Jorma Pitkänen on toiminut Pyynikin seurakuntapastorina talvesta 2000 alkaen. Hänen työalueenaan on ollut kristillinen kasvatustyö, esimerkiksi rippikoulut ja nuorisotyö.
– Työni on ollut monipuolista ja vaihtelevaa. On ollut hienoa nähdä nuorten kasvavan vastuunkantajiksi. Lisäksi olen iloinnut hyvistä työtovereista Pyynikillä ja Tampereen seurakuntayhtymässä.
Pitkäsen uusi työ Jämijärven kirkkoherrana alkoi huhtikuun alussa.
Kuva: Hannu Jukola
Uusimmat kommentit