Papit tarjoavat tukeaan Tampereen oppilaitoksissa

Joskus uusi arki johdattelee opiskelijan hengellisten kysymysten äärelle. Tie voi viedä kappeliin hiljentymään, oppilaitoksen kristilliseen toimintaan tai papin luo.

Tampereen yliopiston kampuskappeli on palvellut kävijöitä 10 vuotta.

– Kappeli on tarpeellinen hengähdyspaikka, jossa on vakituinen käyttäjäkunta, yliopistopastori Risto Korhonen summaa.

Tampereen yliopiston kristittyjen opiskelijoiden yhdistys Pilke järjestää kappeliin ohjelmaa tiistai-illoiksi. Korhonen keskustelee toiminnan sisällöstä muiden Tampereen seurakuntien oppilaitospastoreiden, opiskelijoiden ja Uuden Verson työntekijöiden kanssa.

– Pyrimme saamaan yhteyksiä ja yhteistä toimintaa eri oppilaitoksissa opiskelevien välille, Korhonen kertoo.

Tänä lukuvuonna kampuskappelissa on ainakin luentoja ja huumoria, musiikkia ja pikkujoulut.

– Vakikäyttäjissä on muusikoita, muutama kuoro ja Tampereen kristillinen teatteri. Heistä irtoaa kulttuurista antia, lupaa Korhonen.

Lokakuuna alussa pidetään Taivaankansi Open House, jonka päävieraaksi on lupautunut stand up -koomikko Mikko Vaismaa.

– Täällä on aina myös kahvia, teetä ja karkkia, hymyilee opiskelija Helena Perttilä.

Yliopiston työntekijöille yliopistopastori tarjoaa miniretriittejä, virkistyspäiviä ja työnohjausta.

Rento ilmapiiri 

Nuorelle aikuiselle oman paikan löytyminen ei tuesta ja toiminnasta huolimatta ole itsestäänselvyys.

– Jos tuntuu, että pitäisikö lähteä toimintaan mukaan, niin kannattaa mennä. Se saattaa tuoda elämään jotain älyttömän hyvää, kehottaa Pilkkeen puheenjohtaja Jenni Reinikainen.

Helena Perttilä kehuu Pilkkeen ilmapiiriä rennoksi ja hyväksyväksi.

– Kannattaa pitää huolta henkisestä ja fyysisestä kunnosta. Tee yliopistosta kotisi! Se monipuolistaa opiskelua, hän kannustaa.

Perttilästä tulee kirjastonhoitaja, Suomen kirjallisuutta ja kieltä lukeva Reinikainen suuntautuu opettajaksi.

– Tärkeintä on oppia rakastamaan ja olemaan rakastettu. Yliopisto on kasvattanut kohti aikuisuutta. Luennoilla tai tenteillä on ollut tässä kovin vähän tekemistä, Reinikainen kuvailee.

– Hengellinen ravinto on saanut pysymään Pilkkeessä. Vastuuhenkilönä toimiminen on kasvattanut ja tuonut esiintymisvarmuutta, miettii Perttilä.

He iloitsevat, kun ovat saaneet tutustua eri oppiaineiden opiskelijoihin ja toisiin tieteenaloihin.

– Tätä kautta voi löytyä sivuaineita helpommin, sanoo Perttilä.

– On hengellinen rikkaus nähdä, miten eri tavalla voi elää kristittyä elämää, pohtii Korhonen.

Sinä kelpaat

Aiempaa useampi korkeakouluopiskelija kertoo tuoreessa terveystutkimuksessa masennuksen uhkaavan omaa terveyttä ja hyvinvointia.

– Aikuistuvan problematiikka on aina samanlainen, mutta pärjäämisen mentaliteetti on rankempi kuin ennen. Kun kodin ja suvun verkostot ovat rikkinäisempiä, moni potee yksinäisyyttä, toteaa Korhonen.

Hän on 15 yliopistopappivuoden aikana huomannut, että opiskelutahti on tiivistynyt ja vapaa-aika täyttyy työllä.

– Saavutusten eteen joutuu näkemään vaivaa yliopistossakin.

Aikuisopiskelijan hyvinvoinnista huolehtii Tampereella laaja turvaverkosto. Tampereen seurakunnilta oppilaitoksissa työskentelee neljä pappia ja yksi diakoni – heille voi puhua luottamuksellisesti kaikesta ja pyytää kirkollisiin toimituksiin.

Korhosen vastaanotolla käy joka viikko useita opiskelijoita. Päivystys on tiistaista torstaihin kello 10–12. Yhteyksissä voi olla sähköpostitsekin.

– Opiskelijaelämään sopii, että papin puheille tullaan randomisti ja voi ottaa hihastakin kiinni.

– Tahdon sanoa, että sä osaat, sä kelpaat, sulle on paikka tässä maailmassa, etkä ole oikeasti yksin, myöskään hengellisessä mielessä, Korhonen rohkaisee.

Elisa af Hällström