Päivätoimintakeskuksen ovelta ei käännytetä kännissäkään

Jomppa on ottanut muutamankin hörpyn lämmikkeeksi, ja olo on kavereiden seurassa tuntunut tovin maailman kuninkaalta.

Ulkona alkaa kuitenkin viluttaa, eikä syötyäkään ole tullut koko päivänä. Kämpän yksinäisinä tuijottavat seinät eivät houkuttele seuraansa. Miten elämä onkin mennyt tähän jamaan?

Aamupäivästä, krapulassa tai selvin päin tukea olisi voinut hakea Tampereen seurakuntien Mustasta Lampaasta. Huomisesta alkaen apua löytyy kuitenkin myös laitamyötäisessä – jos apua vain haluaa ja jaksaa ottaa vastaan.

Päihtyneiden päivätoimintakeskus avaa ovensa entisissä toimintakeskus Vuoltsun tiloissa ja tarjoaa soppaa ja suojaa arkipäivisin kello 12–18.

Keskus on matalan kynnyksen paikka, jossa voi ruokailla, peseytyä ja huoltaa vaatteita. Siellä myös neuvotaan elämässä eteenpäin ja tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen. Jokaiselle kävijälle etsitään tarvittaessa yöpaikka.

Asiakkaat voivat olla päivätoimintakeskuksessa päihtyneinä, mutta päihteiden käyttö on kiellettyä.

Päivätoimintakeskus toimii Vuolteenkadulla siihen asti, kunnes uudet tilat saadaan kuntoon Viinikkaan ensi vuoden aikana.

Samaan taloon muuttaa silloin myös Musta Lammas, joka yhdessä kaupungin kanssa suunnittelee päivätoiminnan sisältöjä Tuotannon vanhaan leipomoon.

Painostuksen
voimin liikkeelle

Kaupunginvaltuutettu Irja Tulonen sanoo, että keskuksen perustamisen sysäsivät liikkeelle sekä poliittinen painostus että valtakunnallinen tavoite asunnottomuuden poistamiseksi.

 
Ohjaaja Hanna Kangas jakaa
uuden Vuoltsun tiedotetta Irja
Tuloselle, Maritta Närhelle,
Marko Ojalalle ja Tero Koskiselle.
Kuva: Hannu Jukola

Tulonen jäi juuri eläkkeelle terveyspalveluista ja ikäihmisten palveluista vastaavan apulaispormestarin tehtävästä.  Hän kertoo Tampereen onnistuneen asuntotavoitteessa parhaiten koko maassa. Erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisten asumista on auttanut Väkipyöränkadulle Hervantaan noussut Sininauhan ja kaupungin yhteinen palvelukokonaisuus.

– Suinkaan kaikki päihteitä keskustassa käyttävät eivät ole asunnottomia, mutta monestihan nämä asiat kulkevat käsi kädessä.

Myös kesällä käydyllä keskustelulla oli osuutensa siihen, että päivätoimintakeskukselle järjestyi lopulta paikka.

– Kaupunkilaisilta tuli paljon viestejä Kuninkaankadulla leiriä pitävistä ihmisistä. Tamperelaiset eivät ole tottuneet voimakkaasti päihtyneisiin, aggressiivisiin ihmisiin, Tulonen kertaa. 

– He ovat onnettomia ihmisiä, joita ei ole pystytty auttamaan. Alueen yrittäjät kertoivat heidän häiritsevän liiketoimintaa.

Taustatekijä on myös ikääntyneiden turvattomuuden tunteen lisääntyminen.

– Asiaa palloteltiin sinne tänne, eikä kukaan ottanut siitä koppia. Sitten suunnittelupäällikkö Maritta Närhi sai tehtäväkseen etsiä toimintakeskukselle paikkaa. Ajatuksena oli, että etsittäisiin tilat saman katon alta kolmannen sektorin kanssa.

Paikan löytymisen jälkeen käytännön järjestelyt ovat edenneet yllättävänkin nopeasti. Mallia käytiin katsomassa myös Helsingistä.

Palveluiden siirtämisestä keskustaan on viime aikoina keskusteltu kiivaastikin. Tulosta kritiikki ei ole hätkäyttänyt.

– Päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestämisestä on tullut paljon kiitosta – myös työntekijöiden taholta.

– Ihmisiä ei sullota mihinkään, vaan heidät kohdataan ihmisinä ja tarjotaan palveluja.

Musta Lammas on etsinyt uutta paikkaa jo hyvän tovin, sillä sen nykyiset tilat Kyttälässä ovat huonossa kunnossa. Nyt muutto etenee, kun sijoittumisesta tehdystä valituksesta on luovuttu.

Uudet tilat tulevat tarpeeseen. Mustassa Lampaassa on aiempina vuosina käynyt keskimäärin 14 000 – 15 000 kävijää, mutta viime vuonna kävijöitä oli yli 20 000.

Yhteistyössä
neuvoja ja tukea

Kaupunki järjestää päivätoimintakeskuksessa virikkeitä ja ryhmätoimintaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Tiiviiseen yhteistoimintaan pyritään sekä poliisin että päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kanssa. Yhteistyössä mukana ovat myös esimerkiksi katkaisuhoito, A-kilta ja sosiaalityö.

Närhi kertoo, että tämän hankkeen myötä yhteistyö tiivistyy entisestään.

– Nyt nähdään, mitä muut voivat tehdä ja miten yhteistoiminta saadaan saumattomaksi.

Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen kokemusasiantuntija ja Omat avaimet -hankkeen Jyväskylän ja Tampereen yhdyshenkilö Juhani Tiilikainen sanoo yhteistoiminnan ongelmaksi sen, ettei tieto kulje. Esimerkiksi Pispalan tukiasumisyksikköhankkeen etenemisestä hän sai lukea lehdestä, vaikka kuuluu yhteistyöryhmään.

Päiväkeskustoiminnasta vastaa Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikkö. Tampereen kaupunginvaltuusto on myöntänyt hankkeelle tälle vuodelle 280 000 euron määrärahan.

Työntekijöitä päivätoimintakeskuksessa on neljä.

Tulonen ja Närhi ovat iloisia siitä, että työntekijöiksi on saatu moniosaajia, jotka ovat halunneet erityisesti Vuoltsun töihin. He ovat avainhenkilöitä asioiden saamiseksi kuntoon.

Esimerkiksi kaupungin sosiaalityöstä virkavapaata ottanut Hanna Kangas sanoo kaivanneensa uusia haasteita ja päihdeohjaajan työtä.

– Olen lähihoitaja, jolla on oma päihdetausta. Päihdetyö on lähellä sydäntä, kertoo puolestaan Kimmo Holma.

Hän arvelee työssä onnistuttavan paremmin, jos ihmiset sitoutuvat toimintaan.

Vuoltsu on sokkeloinen, mutta esimerkiksi biljardipöytä ja oleskelutilat mahtuvat hyvin, ja tummat seinät saavat valoa.

– Syrjäytyneet nuoret on se suurin haaste, jossa Tampereella täytyy toimia vieläkin aktiivisemmin, Tulonen huomauttaa.

Hän toivoo kaupungin ja seurakuntien yhdistävän voimansa myös kriisiasumisen suhteen. Siihen tarpeeseen vastaavat osaltaan myös Viinikkaan nousevat kriisiasunnot.

Asta Kettunen

Omat voimavarat saatava käyttöön

Rikkinäinen kaipaa hyväksyntää, narkomaani myisi mummonsakin