Elämän makuinen messu kutsuu puhutellut ja kolhitut

 

 

 

 

 

 

Pirkko Tuomiston hahmo on Tampereen Tuomasmessussa tuttu sadoille ihmisille. Isänpäivän messussa hän tapasi Terttu Härkösen.
Kuva: Marjaana Malkamäki

Keväällä 1990 Aleksanterin kirkosta nousseessa Tuomasmessussa on jopa kansanliikkeen piirteitä. Vuodesta toiseen se kerää joka kolmas sunnuntai yhteen yli 500 ihmistä. Nyt aktiivi Pirkko Tuomisto on työstänyt Tampereen Tuomasmessun historian yksiin kansiin.

Tuomasmessun synty osui vaiheeseen, jossa moni toivoi jumalanpalveluselämään uudistusta.

– Perinteisellä tavalla toteutettu messu ei enää palvellut kaikkia. Tuomasmessu merkitsi vastausta kaipuuseen, joka oli elänyt monien sisimmässä, Tuomisto pohtii.

Tuomasmessussa oli paljon aivan uudenlaisia piirteitä. Jumalanpalveluksen kaavaan saattoi suhtautua luovasti, ja messu antoi rohkeasti tilaa seurakuntalaisten aidolle osallistumiselle.

– Maallikot nostettiin kirkon penkistä ylös toteuttamaan jumalanpalvelusta monissa eri tehtävissä. Päävastuullinen messun valmisteluprosessistakin on ollut pääsääntöisesti maallikko.

Tajuttiin välittömästi, että ollaan tekemässä seurakuntalaisten – ja koko kirkonkin kannalta – jotakin todella merkittävää.

– Oli valtavan upea tunne, kun tavallinen ihminen pystyi olemaan mukana pyhässä tehtävässä, Tuomisto muistelee.

Iloinen musiikki
ja rukousalttarit

Uusia asioita olivat myös messun ajoittuminen ilta-aikaan ja tietysti ”brändiksi” muodostunut iloinen musiikki.

– Rennompi musiikki veti alusta alkaen paikalle myös nuorisoa. Kuitenkaan Tuomasmessu ei ole ollut mikään varsinainen nuorisomessu, messuun on aina tullut kaikenikäisiä ihmisiä, Tuomisto sanoo.

Jokaiseen messuun rakennettavia rukousalttareita Tuomisto pitää toiminnalle leimallisena asiana.

– Kun messumme alkoi, rukousalttari-idea oli aivan uusi. Helsingin Tuomasmessussa olimme toki alttareita nähneet. Meillä alttarit lähtivät kuitenkin yksilöllisempään ja luovempaan suuntaan.

Rukousalttareilla on iso merkitys.

– Onhan ainutlaatuinen mahdollisuus, että tavallinen seurakuntalainen voi toteuttaa kirkkotilaan jotain näkyvää.

Seurakuntien tuki
ollut arvokas

Tampereen Tuomasmessu on koko ajan ollut Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän toimintaa. Yhteistyö on Tuomiston mukaan sujunut koko ajan hienosti.

– Haluan niminä nostaa esiin Timo Takalan, Aulis Raunion ja Jaakko Kentan. He kaikki ovat luottaneet meihin ja antaneet tilaa toimia. Samalla he ovat tarvittaessa myös tukeneet. Ilman sitä apua ei Tuomasmessu olisi voinut kasvaa siksi, mitä se on.

Seurakunnat ovat saaneetkin paljon luottamuksen vastineeksi. Esiin on noussut iso joukko osaavia ja tarmokkaita vapaaehtoisia.

– Meille on kertynyt valtava kokemus vapaaehtoistyöstä. Nykyään julkisuudessa puhutaan asioista, jotka ovat meille jo vanhastaan tuttuja. Olemmehan jo pitkään miettineet, mitä kautta vapaaehtoisia saadaan ja kuinka heidän työnsä parhaiten organisoidaan, Tuomisto muistuttaa. 

Epäilijät ja kolhitut
ovat saaneet tukea 

Opetuslapselta nimensä saanut Tuomasmessu on epäilijöiden messu. Yksi keskeinen haaste on pystyä kohtamaan kaikenlaisia ihmisiä.

– Kutsumuksemme on saada mukaan sellaisia ihmisiä, joita Jumala on tavalla tai toisella jo puhutellut. Meidän tulisi osata hoitaa heitä, mutta samalla myös saattaa elämässä eteenpäin.

– Messussa kävijät saattavat pintapuolisesti näyttää hyvinvoivilta, mutta heidän joukossaan on paljon elämän eri tavalla kolhimia. Moni heistä on saanut elämäänsä tukea ja apua, Tuomisto iloitsee.

Tampereella aktiivien joukko on kahdessa vuosikymmenessä ikääntynyt ja messussa käyvien keski-ikä noussut. Se lieneekin jo yli 50 vuotta.

– Toki olemme koko ajan saaneet myös nuorempia mukaan vastuunkantajiksi. Ja haluaisin tuoda esille myös yhden näkökulman: Tuomasmessu on ollut niin merkittävä, että siinä halutaan olla aktiivisesti mukana vielä vanhanakin, Tuomisto sanoo.

Kohtaamista
ja välittämistä

Aktiivi näkee messun jatkuvan suosion taustalla monia asioita. Yksi niistä on ihmisläheisyys.

– Perusnäkymme on ollut alusta saakka selkeä: me haluamme kohdata ihmisen ja välittää hänestä.

Tuomasmessun on koko ajan myös uusiuduttava.

– Tottumista ja urautumista täytyy välttää viimeiseen asti. Pitää kohdata uusia haasteita, se on ainoa tie, joka pitää meidät elävinä, Tuomisto näkee.

Messu ja tuomaiden yhteisö ovat olleet Pirkko Tuomistolle ja hänen toiminnassa aktiivisesti mukana olevalle Reijo-puolisolleen myös henkilökohtaisella tasolla hyvin tärkeitä.

– Se on synnyttänyt minulle tavallaan uuden, eheämmän identiteetin. Messu merkinnyt myös rikastuttavia uskon ja ihmiselämän ulottuvuuksia. Tuomasmessu on ollut minulle ja monelle muullekin aivan kirjaimellisesti elämän makuinen messu, Pirkko Tuomisto hymyilee.

Vesa Keinonen

 
Elämän makuinen messu -kirjaa tehdessään Pirkko Tuomisto ikään kuin keskusteli lukuisten messussa vuosien aikana mukana olleiden ihmisten kanssa. "Se oli upea matka. Pystyin näkemään jopa uurteet ihmisten kasvoilla, kun suurensin heidän kuviaan tietokoneeni näytöllä."
Kuva: Vesa Keinonen

”Kirjan tekeminen oli upea matka”

Lähes 250-sivuisen Elämän makuisen messun syntyminen oli iso urakka. Pirkko Tuomisto urakoi talkoohengessä satoja tunteja kirjan eteen.

– Koin, että tämän kirjan tekeminen oli juuri minun tehtäväni, koska olen ollut messussa alusta asti mukana.

Hän korostaa kirjaprosessin yhteisöllisyyttä.

– Kyseessä on koko tuomasyhteisön kirjoittama kirja, vaikka minä olen ollut se tekstin naputtelija. En olisi saanut teosta koskaan valmiiksi, jos taustallani ei olisi ollut lukuisia tukijoita ja rukoilijoita.

Terveyskin asetti välillä esteitä.

– Viime keväällä kesken kirjan työstämistä sairastuin pahasti. Mutta sekin kääntyi hyväksi; pääsin ymmärtämään entistä voimakkaammin sitä, kuinka Jumala hoitaa ihmeellisellä tavalla aivan kaikkia asioita.

Kirja julkistetaan Tampereen seurakuntien talon Emmaus-huoneessa maanantaina 26. marraskuuta kello 14–19. Kirjan esittelyn ja myynnin ohella pidetään rukoushetket kello 15 ja 18.

Ohjelmassa on myös ihmisten kohtaamisia, messun vaiheiden muistelua, valokuvien katselua sekä juhlakahvit. Tilaisuus on kaikille avoin.

Vesa Keinonen

Tuomasmessun omat sivut