Rikkinäinen kaipaa hyväksyntää, narkomaani myy mummonsakin

– Seitsemällä-kahdeksallakymmenellä prosentilla päihteiden käyttäjistä kotiolot ovat jotain muuta kuin ihanteelliset. Koko elämä voi olla mennyt laitoksesta toiseen. Elämää leimaa hylkäämisen tunne ja rakkauden puute.

Tämän huomion on tehnyt KRIS-Tampere -yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Ihalainen.

Kovan tason huumerikollisista löytyy pintaa raaputtamalla rikkinäisiä kavereita, jotka etsivät hyväksyntää yhteisönsä kautta.

Päihteiden kanssa eläminen ei ole helppoa, vaikka siinä aluksi saattaa tuntua glamouria.

– Päihde on ylivoimainen ykkönen, mikään muu ei merkitse enää mitään, edes omat lapset. Amfetamiini syö moraalin. Narkomaani myy vaikka mummonsa, vaikka muuta yrittäisi.

KRIS-Tampere tekee 40–50 hoitoonohjausta vuodessa. Tavoitteena on, ettei apua tarvitsisi odottaa viikkokaupalla, vaan sitä pitää saada heti.

– On aika iso ongelma, että ihmisiä pyöritellään paikasta toiseen. Ihmisellä ei ole hajuakaan, kuka hänen sosiaalityöntekijänsä on. Nykyisin asioidaan paperilla tai tietokoneella, mutta jos ei ole konetta, hoida siinä sitten asioitasi. Eikä päihteiden käyttäjä ole hyvä hoitamaan asioitaan.

Ihalainen ihmettelee, miksei päihdeongelmaa yritetä saada edes jollain lailla hallintaan ennen mielenterveysdiagnoosin tekemistä. Hän puhuu omastakin kokemuksestaan: kun päihde jäi pois, masennus hävisi.

– On rahojen tuhlausta, jos apu tulee paketissa.

Niin asenteet kuin päihteiden käyttötavatkin ovat muuttuneet. Tänä päivänä ei juuri löydy alkoholistia, joka ei käyttäisi lääkkeitä tai huumeita.

Kadun kuuntelija
ja luotsaaja

Vaihtoehto rikolliselle elämäntavalle vertaistuella (VREV) on oikeusministeriön tukema hanke. Viime syyskuussa alkaneesta hankkeesta on osoitettu rahaa etsivään työhön.

Kaikki eivät syystä tai toisesta ole löytäneet palvelujen pariin. Niin sanottu etsivä työ pyrkii viemään tietoa ja tukea sinne, missä sitä tarvitaan. 

Etsivällä työllä on toimipiste KRIS-Tampereen tiloissa. KRIS- väki kulkee muiden päihdetyötä tekevien tahojen kanssa kaduilla kuuntelemassa, myötäelämässä ja viemässä tietoa.

– Näin tavoitetaan se porukka, joka ei lue lehtiä. Kaupungilla kulkee joka päivä yhdestä kolmeen työntekijää, Ihalainen kertoo.

– Ei me ajatella, että pelastetaan sieluja, vaan kerrotaan, mihin voi mennä.

Innostus etsivään työhön on kova, ja työntekijöitä on tulossa pari lisää. Nyt ihmisiä voidaan ohjata uuteen päiväkeskukseenkin. Myös seurakuntien Musta Lammas on mukana yhteistyössä.

– Ei tämän alan hommissa onnistu, jos alkaa pakertaa yksinään. Siinä vain kaikki tuhlaisivat voimavaransa. Tietenkin jokainen järjestö tekee tätä työtä omien sääntöjensä puitteissa.

Ihalainen pitää hyvänä sitä, että vaihtoehtoja on. KRIS-työ perustuu raittiuteen.

– Meidän narkkarit ja alkoholistit ovat jo niin pitkällä, ettei enää ole muuta vaihtoehtoa.

Etsivä työ
on kohtaamista

Samaa kokeneille on helpompi puhua.

– Itselläni on kymmenen vuoden vankilatausta, tulin vankilassa uskoon. ”Minäkin olen tällä osastolla lusinut” on vankilatyössä taikasana. Siitä alkaa juttu.

– Ehkä meidän sanomamme on vakuuttavampi, mutta ei me mitään poppaukkoja olla. Ensimmäisillä tapaamisilla ihmiset eivät välttämättä luota edes meihin, Ihalainen miettii.

– Me törrötetään kuin suolapatsaat Juveneksen kioskilla, jotta väki oppii tuntemaan, kertoo etsivää työtä tekevä Keijo Turunen.

Opastus on tervetullutta niiltä, jotka ovat tehneet työtä pitkään. Viimeksi mukana oli diakonissa Mari Paija Mustasta Lampaasta.

Jari Ihalainen
Kuva: Hannu Jukola

Kohdatut ovat olleet 11–60 -vuotiaita. Samassa paikassa kierretään keskiviikkoisin kello 10–12, varmaan vielä vuonna 2017:kin, arvelee Jari Ihalainen. Hän toivoo, että porukka alkaisi pikku hiljaa tottua kävijöihin ja tieto levitä suusta suuhun.

KRIS on maailmanlaajuinen järjestö, joka tarjoaa tukea vankilasta vapautuville. Tampereella toiminta alkoi vuonna 2004. Liike perustuu neljään periaatteeseen: Päihteettömyyteen, rehellisyyteen, yhteisvastuullisuuteen ja toveruuteen.

Lisää tietoa yhdistyksestä on KRIS-Tampereen sivuilla.

Asta Kettunen