Kirkkosanomat 20/2013
Jakelupäivä 18.12.2013
JututUskonnon opetus koulussa on koko yhteiskunnan etu11.09.2013 – On kaupungin, valtion ja koko yhteiskunnan intressissä, että on omasta uskonnosta riittävät tiedot, jotta voi käydä vuoropuhelua muiden kanssa, sanoo Tampereen islamin yhdyskunnan puheenjohtaja Mustafa Kara. Hänen mielestään uskonnollisilla yhdyskunnilla on suorastaan velvollisuus kertoa vanhemmille oikeudesta saada lapselleen oman uskonnon opetusta. – Nyt uskonnon opettaja voi olla buddisti tai ateisti. Uskontoa opettavan on oltava saman uskontokuntaan kuuluva, hän painottaa. Nykyisin ”opettajan ei tarvitse olla vakaumuksellinen siihen uskontoon, jonka opettaa”.
– Kuinka uskottavaa on se, että henkilö, joka ei usko islamiin, kristinuskoon ja niin edelleen, menee oppilaitteen eteen kertomaan, mikä on uskonnon viesti ja miten uskovaisten pitäisi elää ja toimia, Kara ihmettelee. Yhdyskuntaa huolettaa myös se, että ainakin islamin opetuksessa koululaiset ykkösluokasta kuudesluokkalaisiin ovat samassa luokassa samaan aikaan. – Yksi opettaja yrittää kerran viikossa tunnin aikana eri-ikäisille ja eri-luokkalaisille opettaa riittävästi uskonnon perusasioita! Tämän maan säännöilläKara otti uskonnonopetuksen puheeksi osallistuessaan vuoropuhelun iltaan piispantalossa Pyynikillä. Iltaa isännöi Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Vieraina olivat myös Anneli Hukari ja Heidi Repo Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisesta työstä sekä Härmälän seurakunnan pastori Päivi Repo ja diakoniatyöntekijä Päivi Weckström. Tutustumisen ja rauhanomaisen rinnakkaiselon tärkeys nousivat esiin. Mustafa Kara, Matti Repo ja Markku Toivanen – Kun pyrimme kuuntelemaan toisiamme, alamme ymmärtää toisiamme, Matti Repo tiivisti. – Jotkut sanovat, että tämä on väärän uskonnon maa. Niille minä sanon, että menkää pois. Me asumme yhdessä tätä maata. Meidän pitää rakastaa sitä, tehdä itse ja auttaa toisia, totesi puolestaan katolisen Pyhän ristin seurakunnan edustajana tilaisuuteen osallistunut Allaa Yousif. Hänen mielestään uskonto auttaa ja antaa voimaa. Tästä samaa mieltä olivat myös muut tilaisuuden osanottajat. He jakoivatkin huolen koulujen tunnustuksellisen uskonnonopetuksen tulevaisuudesta. – Kaikki ihmiset, myös ulkomaalaiset, ovat suurena siunauksena seurakunnallemme. Heidän elävä uskonsa rikastuttaa meitä ja tuo uutta elämää seurakuntaamme, tiivistää Tampereen katolisen seurakunnan kirkkoherra Zenon Strykowski. Tampereella katolisessa seurakunnassa on kaksi merkittävää maahanmuuttajien ryhmää: vietnamilaiset ja irakilaiset. – Muualta seurakuntamme alueelta löytyy vielä esimerkiksi burmalaisia ja sudanilaisia. Tampereella meillä on kuitenkin paljon ulkomaalaisia, jotka tulivat Suomeen opiskelemaan ja työhön, Strykowski kertoo. Samaa ja erottavaaKeskustelun herättäjäksi piispantalossa kuunneltiin pieni pala kristittyjen ja muslimien pyhistä kirjoituksista. Sen jälkeen pohdittiin tekstinkohdan herättämiä ajatuksia ja kuultiin perusteluja kohdan valinnalle. Koraanista ja Raamatusta löytyi yhtymäkohtia: ihmisen on rukoiltava Jumalalta viisautta ja pyrittävä nöyryyteen. Avauksen suuran Koraanista lukenut Kara perusteli tekstivalintaansa kohdan keskeisyyden lisäksi sillä, että jokainen tai ainakin suurin osa muslimeista tietää, mitä siinä puhutaan, olipa hänen äidinkielensä mikä tahansa. Suurassa pyydetään apua ja tukea ja ohjausta oikealle tielle. Isä Markku löysi siitä tuttuja elementtejä: armahtavan Jumalan ja kuvan tiellä olemisesta. – Ihmisen asema on rukoilla Jumalalta viisautta, Matti Repo ymmärsi. Hän mietti, onko Avauksen suuralla muslimeille samanlainen paikka kuin Isä meidän -rukouksella kristityille. Islamin mukaan saatanan lisäksi oma himo houkuttaa väärälle tielle, ja sen takia tarvitaan jatkuvaa ohjausta, lisäsi Kara. – Uskon pilareita on islamin mukaan kuusi. Jos on hyväksynyt ne ja jos on aidosti halunnut toimia niiden mukaan, jumala voi palkita sinut, vaikka ei aina olisi pystynyt auttamaan. Isä Markku oli valinnut Raamatusta luettavaksi osia Matteuksen ja Johanneksen evankeliumeista. Kohta jalkojen pesusta viittaa keskeiseen pyhään sakramenttiin. – Jotta tämä ei olisi vain teoriaa, pitää pestä toisemme jalat. Silloin julistuksemme on totta, hän vertasi. Piispa Repo sanoi kohdan olevan keskeisessä asemassa jumalanpalveluselämässä – Seurakunta on viettänyt ehtoollista alusta lähtien. Käytäntö on vanhempi kuin Raamatun kertomukset. Maailman historiassa ei mitään muuta käskyä ole täytetty niin hyvin kuin ”tehkää se minun muistokseni”. Kara löysi kohdasta nöyryyttä ja varoitusta ylimielisyydestä: – Meillä on paljon yhtäläisyyksiä, koska viestin lähettäjä on sama ja vastaanottaja on sama. Mutta on myös sellaisia kohtia, joita emme ymmärrä – 95 prosenttia on samaa, mutta se viisi prosenttia painaa meidän näkökulmastamme enemmän kuin kaikki muu. Kara ihmetteli, miksi on katolisia, ortodokseja, protestantteja ja muita suuntia, kun kerran kristityt ymmärtävät Raamattua samalla tavalla. Repo vastasi viittaamalla ekumeeniseen liikkeeseen: – Pyrimme sitä kohti, että viettäisimme ehtoolista yhdessä. Siellä asti ei kuitenkaan vielä olla. Illan keskusteluissa sivuttiin myös Egyptin ja Syyrian tilanteita sekä uskontojen välisen yleisötilaisuuden järjestämistä. Puhuminen kannattaa ainaDialogiryhmä on ollut koossa jo seitsemisen vuotta. Se alkoi luterilaisten ja shiiamuslimien välisenä, mutta on nyt laajentunut koskemaan myös sunneja, katolilaisia ja ortodokseja. – Keskustelu avaa ikkunoita ja antaa valmiuksia kohdata toisia, sanoi Repo. Tiedon lisääminen on myös yksi keino vihapuheen taltuttamiseksi. Ilman keskustelua ihmiset pyrkivät helposti tuomarin rooliin. Ihmiset ovat valmiita tuomitsemaan muita, vaikka eivät ole täydellisiä itsekään. Kara kehotti keskittymään siihen, mikä yhdistää, eikä siihen, mikä erottaa. – Puhuminen kannattaa aina. Dialogin alku oli aika jännittynyttä, mutta matkan varrella on opittu kuuntelemaan. Piispantalon tapaamisen jälkeen oli vuorossa vierailu moskeijaan. Siellä oli mukana Tampereen islamin yhdyskunnan edustajan lisäksi lutherilaisen seurakunnan ja ortodoksisen kirkon edustajia. Seuraavaksi on vuorossa käynti ortodoksisessa Pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhän Nikolaoksen kirkossa Tuomiokirkonkadulla. Uskonnonvapaus tapetillaVastikään julkaistun ”Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka – suosituksia Suomelle” -selvityksen julkaisutilaisuuden kutsussa muistutetaan, että YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaan uskonnon tai vakaumuksen vapaus on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Uskonnonvapauden merkitys osana kehitys- ja ulkopolitiikkaa on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle, todetaan kutsussa. Selvityksen on tehnyt Suomen Ekumeeninen Neuvosto, ja asiantuntijaroolissa on toiminut Suomen Lähetysseura. Maahanmuuttoviraston järjestämässä seminaarissa Helsingissä kuultiin kristittyjen tilanteesta Pohjois-Afrikassa, sieltä tulleesta maahanmuutosta, ”arabikevään” vaikutuksista sekä tilanteesta Egyptissä. Uskontojen mahdollisuudet kotouttamisessa ja sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa on yksi Tampereellapidettävän kansainvälisen Metropolis-konferenssin aiheista. Piispainkokous on juuri hyväksynyt oppaan monikulttuurisiin kirkollisiin toimituksiin ja perhejuhliin. Oppaan taustalla on tarve laatia ohjeistusta yhteisiin perhejuhliin, joihin osallistuu myös toiseen uskontoon kuuluvia. Asta Kettunen
|
Uusimmat kommentit