Seurakuntien talousongelmat vievät yhteiskäyttötiloihin

Helmi Karppi (partionimi Jänis) hakee joulukalentereita myytäväksi Milla Palmiolta. Palmio on akela eli Sudenpentulauman johtaja. Akelana voi toimia tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen.
Kuva: Janne Ruotsalainen

Nuorisotyönjohtaja Kari Soukka iloitsee partion menestyksestä: syksyn aikana Tampereella mukaan on tullut viitisensataa uutta jäsentä.

Suurimmat jäsenmäärien kasvut ovat tapahtuneet Kaukajärvellä ja Vehmaisissa: Kaukapartio on saanut 50, Tammero ja Niihaman Saukot molemmat yli 30 uutta jäsentä.

Seurakuntien yhteydessä toimii Tampereella 23 lippukuntaa. Myös parin muun taustatukena on jokin kristillinen yhteisö.

– Taustayhteisösopimus takaa lippukunnille vastikkeetta asianmukaiset tilat, sanoo yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala.

Hän lupaa, etteivät seurakunnat lähde yksipuolisesti muuttamaan sopimuksia, vaikka tiloja on myynnissä ja leirikeskusten käytöstä peritään sisäistä vuokraa.

– On mietittävä, miten voidaan taata palvelut ja pitää samalla talous tasapainossa. 

Seurakuntien heikkenevät talousnäkymät ovat herättäneet huolen partiotyön ajamisesta yhä ahtaammalle. Hämeen partiopiirin toiminnanjohtaja Tommi Nyman myöntää huolen aiheelliseksi.

– Suurilla muutoksilla tilankäyttömaksuissa lapsia vapaaehtoisesti ohjaavien aikuisten rooli muuttuu varainhankkijaksi. Vaarana on toiminnan muuttuminen ja hiipuminen. Uhkana myös on, että korotukset siirtyvät osallistumismaksuihin, mikä lisää eriarvoisuutta.

– Tampereella olemme yhteisen seurakuntatyön ja nuorisotyön kanssa käynnistäneet neuvottelut, joilla pyritään turvamaan partion asema osana seurakuntien lapsi- ja nuorisotyötä.

Neuvotteluissa ovat mukana myös lippukunnat.

Hämeen Partiopiirin tuore puheenjohtaja Riina Aspila Lempäälän Erä-Pirkoista on huolissaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien puolesta. Useista kunnista kantautuneet uutiset retkeily- ja kolotilojen vuokrien korotuksista ja lippukuntien omien kiinteistöjen verotuksesta ovat huolestuttaneet paikallisia lippukuntia.

 
– Niin partio kuin monen muukin järjestön pyörittämä harrastus on edullinen ja monipuolinen, Aspila sanoo Partiopiirin tiedotteessa.

– On selvää, että halpa harrastus ei ole kovin pitkään mahdollinen, jos retkistä, leireistä ja viikkotoiminnasta joudutaan maksamaan päätä huimaavia summia pelkkien tilavuokrien takia.

Hämäläisissä partiolippukunnissa lasten ja nuorten harrastustoiminnan eteen tehdään vapaaehtoistyötä 350 nuorisotyöntekijän vuosittaisen työmäärään verran.

Riina Aspila, kuva: Marjo Majlund

Hämeen Partiopiirissä on jäseniä lähes 10 000.

– Partio on tähän asti pyrkinyt retkien, leirien ja tapahtumien hinnoittelussa siihen, että se ei olisi este osallistua toimintaan. Vapaaehtoisvoimin toteutettujen tapahtumien kulut ovat lähinnä olleet ruokakuluja. Nyt näyttää siltä, että suurimman osan jatkossa veisivätkin tilat, Nyman harmittelee.

Vuokrien lisäksi
huolena verot

Niin partio kuin monen muukin järjestön pyörittämä harrastus on edullinen ja monipuolinen. On selvää, että halpa harrastus ei ole kovin pitkään mahdollinen, jos retkistä, leireistä ja viikkotoiminnasta joudutaan maksamaan päätä huimaavia summia pelkkien tilavuokrien takia.

Hämäläisissä partiolippukunnissa lasten ja nuorten harrastustoiminnan eteen tehdään vapaaehtoistyötä 350 nuorisotyöntekijän vuosittaisen työmäärään verran.

Hämeen Partiopiirissä on jäseniä lähes 10 000. Tampereella toiminnassa on mukana lähes 3000 partiolaista ja yli 200 viikoittain kokoontuvaa ryhmää. Viime vuonna tamperelaiset yli 18-vuotiaat partiojohtajat tekivät noin 223 000 vapaaehtoistyötuntia, mikä vastaa noin 127 palkattua nuoriso-ohjaajaa.

– Tämän toivoisimme seurakuntien päättäjien huomioivan, kun taloudellisia resursseja jaetaan, Nyman vinkkaa.

Aika ajoi ohi
omien kolojen

Partiokäytölle ei voida antaa eri vuokraa kuin muille kerhoille, Soukka huomauttaa.

– Aiemmin on toimittu liikaa niin, ettei hintalappu ole ollut näkyvissä. Käytännössä sisäiset vuokrat tulevat nuorisotyön talousarvioon, hän rauhoittelee.

Lippukunnissa ne näkyvät avustuksina seurakunnilta.

Soukka lisää, että tilojen yhteiskäyttöäkin mietitään entistä tarkemmin. Hyvä esimerkkejä tästä ovat Tesoman ja Pispalan kirkot. Omien partiokolojen aika alkaa olla ohi.

– Joustoja tarvitaan. Seurakuntien omia tiloja pitää pyrkiä käyttämään lomittain.

Harjun seurakunnan partiotyöntekijä Riitta Jaakonaho muistuttaa, että iltaisin tiloihin on paljon tulijoita.

95-vuotias Tampereen Eräpojat kokoontuu Pyynikin Pappilan kellarissa. Pappila on ollut myyntilistalla jo vuosia. Eräpoikia on noin 80.

Messukylän seurakunnassa myytävänä on Vehmaisten seurakuntatalo. Siellä pitävät majaa 90 jäsenen Niihaman Saukot.

– Järjestelyihin on monta mahdollisuutta. Saukot voivat esimerkiksi toimia seurakuntien tiloissa muualla. Tilakysymyksiin etsitään myös uudenlaisia ratkaisuja, Takala sanoo.

Seurakuntakiinteistön myynti kestää pitkään, joten kiirettä ei tarvitse pitää. Näsin Tytöillä olisi ollut mahdollisuus jatkaa vielä jonkin aikaa Yliopistonkadulla, mutta lippukunta halusi epävarmassa tilanteessa siirtyä puu-Kyttälän alakertaan.

– Kyttälä ei voi olla pysyvä ratkaisu, toimintaedellytykset ovat huonot, Takala sanoo.

Seurakunnat tähyilevät yhteiskäytössä myös kaupungin suuntaan. Tilojen iso käyttöaste on kaikkien etu.

Hiipan Pojilla
kohtalon hetket

Kyttälän kolossa kokoontuva Hiipan Pojat on pohtinut toimintansa lopettamista. Lippukunnanjohtaja Antti Tapanila kertoo, että aikomukseen vaikuttaa etenkin jäsenmäärän kutistuminen.

Kymmenen vuoden aikana uusia tulijoita on ollut vähän, ja jäseniä on nyt vain parikymmentä. Nuoria aktiivisia johtajia on myös lähtenyt paikkakunnalta.

Tapanila uskoo partiotoiminnan saavan sympatiaa kaikilta. Tilaongelmat ovat kuitenkin jo alkaneet näkyä osallistumisessa, joten toimia tarvitaan.

Partion lähtökohta on usko korkeimpaan. Seurakunnissa se nähdään tapana tehdä kristillistä nuorisotyötä.

– Vapaaehtoisten panos on erittäin iso. Nuoret aikuiset ovat suuri kohtaamamme ryhmä, Jaakonaho huomauttaa.

Partioon osallistuvien määrä on kasvussa muun kirkon kokoontuvan toiminnan laskiessa. Seurakuntien tilastoissa on noin 30 000 säännölliseen viikkotoimintaan osallistuvaa partiolaista. Partion omassa rekisterissä maksaneita jäseniä on noin 54 000.

Yli 70 prosentilla Suomen lippukunnista taustayhteisönä on seurakunta, Tampereella 85 prosentilla lippukunnista. Seurakunnat tarjoavat niille monenlaista tukea.

Tampereella tukea on vuosittain jaettu lähes 400 000 euron arvosta. Osaan tukimuodoista vaikuttaa jäsenmäärä.

– Haluamme tukea partiota jatkossakin, Takala vakuuttaa.

– Toivottavasti mahdollisimman monet tekevät kirkkoon kuulumalla tämän mahdolliseksi.

Asta Kettunen

Kuva: Janne Ruotsalainen