Kirkosta puuttuu leikkimieli

Sattuvasti sanottua:

Pyrkimys sanoa lopullisia totuuksia tappaa tehokkaasti leikkimielen. Kirkossa on liian vähän leikkimieltä, koska monet uskon opettajat ja auktoriteetit pelkäävät erehtymistä ja arvostelluksi joutumista. He uskovat asemansa edellyttävän kaikilta lausumilta liian suurta vakavuutta, varmuutta ja lopullisuutta. Leikkimielisyys vaatii myös perusturvallisuuden tunnetta. Mopo ei karkaa käsistä, vaikka sillä ajetaan välillä etupyörä ilmassa. Aito usko kestää kyllä tutkimisen.

Pastori, kirjailija, raamatuntutkija Kari Kuula
Kotikirkko 1/2013

Hiljaisuuden kappelin koko toimintakonsepti on mahtava! Voi vain astua sisään ja istahtaa saarnipenkeille ilman sen kummempia suunnitelmia. Kohtaan siellä arjen keskellä kauneutta, upeaa modernia arkkitehtuuria, jota rakastan. Kappeliin on helppo mennä, mutta sen vastustivat aika monet tahot. Onneksi se toteutettiin designpääkaupunkivuoden kärkihankkeena, sillä nyt paikan ovat löytäneet kaikenikäiset.

Näyttelijä Sara Paavolainen Kampin kappelista
ET-lehti 5/2013

Luterilaiset ovat aina suhtautuneet pappien vaatetukseen rennosti. Halutaan, että puku on arvokas ja kaunis. Halutaan vaalia perinteitä, mutta aina on tiedetty, ettei retongeilla pääse taivaaseen. Sen takia niillä ei ole haluttu diivailla eikä kiivailla.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen
Helsingin Sanomat 28.3.

Hengelliset asiat ovat myös äärimmäisen herkkiä asioita, joista avautuu varoen. Kysymykset ovat hapuilevia ja usein ne liittyvät hyvin kipeisiin kysymyksiin. Hengellisissä asioissa ei halua saada nokilleen. On ikävää tuntea itsensä nolatuksi, kun on esittänyt kaikkitietävän uskonmiehen tai -naisen edessä väärät tai liian vaikeat kysymykset.

Toimittaja Minna Akimo
Kaleva 28.3.

Kirkosta eronneenakin on pakko todeta, että kirkon johto ja sen valtavirta edustavat valistuneita mielipiteitä ja esiintyvät julkisuudessa sovinnollisesti ja maltillisesti. Ne noudattavat uskottavasti rakkauden käskyä.

Suomentaja Jukka Mallinen
Helsingin Sanomat 29.3.
 

Jos ja kun tämä rakas kirkkoni on pääsiäisen kirkko, ilon kirkko, valon kirkko, niin olkoon se sitä myös oikeasti kaikille jäsenilleen. Sallikoon se yhä uudelleen, jumalanpalveluksesta toiseen, myös kaikkein pienimpien Jeesuksen seurakuntaan kastettujen päästä kokemaan ja koskettamaan Jumalaa, vaikka se tarkoittaisi pieniä sormenjälkiä puhtailla pinnoilla, juoksuaskelia kirkon käytävillä sekä kuuluvalla äänellä esitettyjä kysymyksiä ja kommentteja.

Pastori Elina Kaunisto blogissaan 1.4.
www.vartija-lehti.fi

Kirkko ei ole mikään yhdistys vaan siellä on kyse eläytymisestä ja pyhyyden kokemisesta. Kirkossa ollessani haluan katsoa syvälle itseeni. Haluan saada edes jonkin kaiun kauan sitten lapsuudessa koetuista hyvistä, syvistä kokemuksista.

Kulttuuritoimittaja Suvi Ahola
Kotiliesi 7/2013

Kirkossa ollaan suunnittelun ja visioinnin asiantuntijoita. Olemme kuin laihdutusasiantuntija, joka tietää teoriassa kaiken, mutta on itse ylipainoinen. Jos osaamme kääntää tämän meidän volyymimme oikein, voimme tehdä ihmeitä. Vaikka sisältö on taivaallinen ja ihmeellinen, itse tekeminen ei ole rakettitiedettä. Ollaan yhteydessä ihmisiin ja kuunnellaan heitä.

Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo 8.4.
Haastettu kirkko -seminaarissa Tampereella
 

Tutkimusten mukaan kaupan aukiololla on laajoja kulttuurisia vaikutuksia. Juuri se jää vapautta kaipaavilta, ympäristöä ajattelevilta poliitikoilta huomaamatta. Kulttuuria ei luoda tyhjästä eikä hetkessä. Hiljainen, erilainen päivä on rikkautta. 24/7-yhteiskunta on tylsä ja väritön. Ilman pyhää on vain arkea.

Kirkon yhteiskuntatyön sihteeri, pastori Ilkka Sipiläinen blogissaan 9.4. (”Vapautta jouluun, pääsiäiseen ja vappuun!”)

www.suomenkuvalehti.fi/blogit

Eri uskonnoissa on omat vivahteensa, mutta Raamattu on se tärkein pohja kaikelle. Muusikkoystäväni Junnu Aaltonen sanookin Raamattua ihmisen käyttöohjeeksi.

Kitaristi, säveltäjä, laulaja Jukka Tolonen
Esse 11.4.
 

Näppituntuma on, että missä kirkkokahvit ovat osa säännöllistä seurakuntaelämää, siellä seurakuntalaisten kokemus jumalanpalveluksesta on positiivinen ja yhteisöllisyys suurempaa.

Kirkon jumalanpalvelushankkeen koordinaattori Teija Tuukkanen
Sana 11.4.

Kirkolle koulujen uskonnonopetus on minusta äärimmäisen tärkeää jo senkin vuoksi, että tieto on varmin tapa torjua uskonnollista fanaattisuutta ja muita lieveilmiöitä. Uskonnot ovat mitä syvimmässä mielessä osa kaikki kulttuureja.

Vuoden uskonnonopettaja Seppo Nyyssönen
Vantaan Lauri 11.4.
 

Missään muussa harvoin sotketaan perusasioita kuten uskontojournalismissa. Faktojen virheellisyys on joskus räikeää. Kirkko- ja uskontokuntia sekoitetaan, ja valtionkirkko-käsitettä käytetään miten sattuu. Mediasta puuttuu uskontojen sisäisen maailman tuntemusta ja uskonnollisuuden analyyttistä ymmärrystä.

Pastori, toimittaja Marjaana Toiviainen
Journalisti 11.4.

Koonnut: Pirjo Silveri