Kirkkosanomat 20/2013
Jakelupäivä 18.12.2013
JututMieliä askarruttava käärinliina pian näytteillä Hervannassa28.08.2013 12.00
Juha Hiltunen ja Jouko Martikainen kokeilivat ristin painoa Turun käärinliina-näyttelyssä vuonna 2011. Hervannassa on pian esillä uusimmalla tekniikalla valmistettu Torinon käärinliinan kopio sekä muita siihen liittyviä esineitä. Turkulainen tekstiiliyritys on valmistanut kopiolle tukikankaan, jonka raameissa se asetetaan näytteille Hervannan kirkkosaliin. Näyttelyssä nähdään myös Jerusalemin Pyhän haudan kirkossa olevan haudan kopio. Haudan on uskottu olevan Jeesuksen hautakammio. Hautakammion syvennys, jossa ruumis ja kolmantena päivänä ainoastaan käärinliinat lepäsivät, somistetaan niin kuin hautavaatteiden on ajateltu olleen Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Annukka Laineelta näyttelyssä on kaksi isoa, uskon ytimeen kaivautuvaa maalausta: Pyhä kolminaisuus ja Sovitus. Helsingissä asuva freelance-kuvittaja Anniina Mikama tuo esille yhden käden ja kahden jalan luut. Mikama valmistaa esineet Hiltusen ohjeita ja kuvamateriaalia apuna käyttäen. – Pyrimme teknisesti mahdollisimman tarkkaan esitykseen viimeisimpien käärinliinaan liittyvien tutkimusten pohjalta. Toisaalta tavoitteenani on myös tehdä esteettisesti kiinnostava ja ajatuksia herättävä näyttelykohde. Toivon, että se saa katsojan mielikuvituksen liikkeelle ja kuljettaa hänet mielessään kaksituhatta vuotta ajassa taaksepäin. Lisäksi esille tulee Mikael Agricolan Arma Christi -kuvastoa, paljon tietoa ja esityksiä. Aidot kasvot?Käärinliinaan piirtyneet kasvot vastaavat ainakin sitä mielikuvaa, joka meillä on Kristuksen kasvoista. Ovatko ne sitä, on kiehtonut mieliä vuosisadat. Miten vainajakuva syntyi? Miksi myös ruumiin takapuolen kuvajainen on piirtynyt kankaaseen? Suomessa yksi parhaiten aiheeseen perehtyneistä on tutkija Juha Hiltunen. Hän on pikkupojasta asti ollut kiinnostunut historiasta, myyteistä ja kulttuureista. Erityisesti häntä on kiinnostunut historiallinen Jeesus. Valokuva Jeesuksesta? -kirjansa (Kirjapaja 2009) johdannossa hän kehottaa sukeltamaan yhteen ihmeellisimmistä tarinoista, jota koskaan on kerrottu.
Juha Hiltunen on koulutukseltaan antropologi ja kulttuurihistorioitsija. Hän päätyi käärinliinan pariin halutessaan ottaa tutkimuskohteekseen jotain, mistä vallitseva käsitys ei sopinut hänen omaansa. Uusi kopioHervantaan saapunut liinan täysikokoinen kopio on painettu Italiassa joulukuussa varta vasten tähän näyttelyyn. – Kopio vastaa käärinliinan nykyasua, joka hivenen muuttui vuonna 2002 tehdyn restaurointityön yhteydessä. Näkyvin muutos on käärinliinalle vuonna 1532 tulipalovaurioiden jälkeen ommeltujen paikkojen poistaminen ja uuden tukikankaan ompeleminen sen taakse, Hiltunen kertoo. Tässä asussa käärinliinan kuva selkiytyi hieman. Jyväskylään näyttely halutaan jo ensi paastonajaksi. Aitoa käärinliinaa on vuodesta 1578 lähtien säilytetty Torinossa Pyhän Johannes Kastajan katedraalissa. Kun se oli Torinossa esillä 2010, sitä kävi katsomassa yli kaksi miljoonaa ihmistä. Seuraavan kerran tilaisuus nähdä se on tällä tietoa vasta vuonna 2025. Alkuperäinen käärinliina on ehkä maailman eniten tutkittu esine. Sen tutkimusala on nimeltään sindonologia. Katolisen kirkon suhtautuminen käärinliinaan pyhäinjäännöksenä on monimutkainen, kertoo Hiltunen. –Yksityiset paavit olivat julistaneet sen aitoutta vuosisatojen aikana. Etenkin vuoden 1988 jälkeen, jolloin radiohiiliajoitus asetti Torinon käärinliinan aitouden vakavasti kyseenalaiseksi, Vatikaani alkoi käyttää ilmaisuja, joissa korostettiin muun muassa sen "muistuttavan Kristuksen kärsimyksistä". – Viime kymmen tai viidentoista vuoden aikana taas tieteellinen tutkimus on avannut ovia tutkia Torinon käärinliinaa menetelmin, jotka yhä vakuuttavammin paljastavat ainakin sen, ettei sitä olla millään muodoin voitu tuottaa keinotekoisesti. Edellinen paavi Benedictus XVI esimerkiksi kunnioitti sitä hartaasti aitona pyhäinjäännöksenä. Hiltunen on vakuuttunut käärinliinan olevan 2000 vuotta vanha. Sen yksityiskohdat täsmäävät Uuden testamentin kuvauksiin, etenkin evankeliumiin Johanneksen mukaan. Vuonna 1988 tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella liina ajoitettiin 1300-1400 -luvulle. Muissa tutkimuksissa on saatu tuloksia 200-, 300-400, 700 ja 1200-luvuista jälkeen Kristuksen. Yhden teorian mukaan se on itsensä Leonardo da Vincin maalaus. Ajatuksen keskiaikaisesta taideväärennöksestä todistaa Hiltusen mukaan vääräksi etenkin se, että myös vainajan takapuoli on piirtynyt kankaaseen. Keskiajalla kun ainoastaan etupuolen kopiointi oli säädyllisyyden sanelema sääntö. Padovan yliopistossa pyhäinjäännettä on tutkittu 15 vuotta. Vuonna 1978 liinan taustasta imuroitu pöly on vastikään saatu mikroskooppien alle yhdessä kuitunäytteiden kanssa. – Päävastuu näytteen säilyttämisestä oli kardinaali Giovanni Riggillä. Hänen kuolemansa jälkeen hänen jäämistönsä on saatu tutkijoiden käyttöön, Martikainen kertoo. Hiltunen ja Martikainen ovat kuitenkin päätyneet siihen, että on tarpeetonta yrittää esitellä epäilijöille yhä uusia todisteita. Osa ihmisistä haluaa pitää ennakkokäsityksensä. – Mutta niille, jotka haluavat tosiasioiden puhuvan puolestaan, uudet tutkimukset tarjoavat entistä vahvemman todistusaineiston, sanoo Martikainen. Onko Torinossa aito liina vai kopio, ja ovatko kyseessä Jeesuksen kasvot. Minusta vastauksilla ei ole merkitystä. Käärinliina on joka tapauksessa satoja vuosia vanha historiallinen esine, jonka vaiheet ovat kiehtovat. Jos se on aito, sitä ei kuitenkaan pidä palvoa.
Helsingissä asuva freelance-kuvittaja Anniina Mikama valmistaa luurankokäsi- ja jalkamallit niin, että isot antiikin aikaisia ristinnauloja vastaavat piikit on asetettu kulkemaan niistä kohdista, mistä ristiinnaulitsemiskäytäntö edellytti.
Käärinliina on 437 x 111 senttimetrin kokoinen. Sen täysimittaisen kopion tukikankaan Hervantaan on valmistanut turkulainen Merkki-Piste.
|
Uusimmat kommentit