SOS-Lapsikylä aloittaa toimintansa Tampereella

SOS-Lapsikylä aloittaa toimintansa Vuoreksessa syksyllä. Pian valmistuu kaksi kerrostaloasuntoa, joista tulee koti sijaisvanhemmista ja sijoitetuista lapsista muodostuville perheille. Yhdistys esittelee toimintaansa kodeissa Vuoreksen asuntomessuilla heinäkuussa. 

SOS-Lapsikylä on vuodesta 1962 Suomessa toiminut lastensuojelun palveluita tarjoava yhdistys. Se tuottaa monipuolisia perhehoidon palveluita. Sijoitusta tarvitseville lapsille SOS-Lapsikylä tarjoaa koteja ja perheitä. Lisäksi yhdistys tukee perheitä avohuollon keinoin.

Suomen nykyiset SOS-lapsikylät sijaitsevat Kaarinassa, Espoossa, Vihannissa, Punkaharjulla ja Ylitorniolla.

SOS-Lapsikylän vapaaehtoistyöntekijät Laura
Leppimaa (vas.) ja Päivi Sainio kokosivat huone-
kaluja lastenhuoneisiin. Kuva: Hannu Jukola

Nuorisokoti sijaitsee Jyväskylässä. Toiminta rahoitetaan kuntien hoitomaksuilla sekä lahjoitusvaroin.

Avuntarvetta eniten kaupungeissa

Vuores on yhdistyksen Korttelikoti-kohde. Uuden hankkeen tavoitteena on tuoda lastensuojelun perhehoitoa sekä muita tukitoimia kaupunkiin, lähelle apua tarvitsevia lapsia ja heidän perheitään.

– Suurin osa ihmisistä asuu nykyisin kaupungeissa, joten on luonnollista, että suurin osa avun tarpeesta myös syntyy kaupungeissa. Periaatteena on, että sijaishuoltoa ja muita lastensuojelupalveluja tarjotaan mahdollisimman lähellä lapsen omaa asuinympäristöä ja lähiverkostoa, miettii SOS-lapsikylän työntekijä Jukka Kotkavuori, joka vastaa Vuoreksen hankkeesta.

Sijoitettujen lasten suhteita biologisiin vanhempiinsa, sukulaisiin ja ystäviin on helpompi säilyttää, kun kotikaupungista ei tarvitse muuttaa pois. Harrastukset ja ystäväpiiri ovat tärkeä osa elämää kouluikäisille lapsille ja nuorille.

Kotkavuoren mukaan Vuoreksen Frans Emilin katu 2:ssa sijaitsevat asunnot soveltuvat erinomaisesti sijaislapsiperheille.

– Sijainti on ihanteellinen, koska viereen rakennetaan urheilukenttä ja ulkoilureitit. Kodit myös sulautuvat ympäröivään yhteisöönsä tarjoten mahdollisimman perheenomaisen ja vähän lasta leimaavan sijaishuoltomuodon.  

Sijaisperhehoito on tarkoitettu eri-ikäisille, pitkä- tai lyhytaikaista sijoitusta tarvitseville lapsille ja sisarusryhmille. Kumpaankin Vuoreksen kotiin mahtuu asumaan 3–5 lasta sijaisvanhempien kanssa.

Tarvitessaan pitkäaikaista sijoitusta lapsi tai nuori voi asua korttelikodissa itsenäistymiseensä asti. Kriisi- tai lyhytaikaisen sijoituksen tavoitteena on, että lapsi voi palata vanhemmilleen mahdollisimman pian. Tällöin työskennellään tiiviisti vanhempien kanssa ja tuetaan heitä vanhemmuudessa ja vastuun ottamisessa lapsesta ja hänen hoidostaan. 

Sijaiskodeista on jatkuva pula

Jukka Kotkavuoren mukaan uusista sijaiskodeista ja -vanhemmista on huutava pula, sillä lastensuojelun tarve on lisääntynyt Suomessa. Suomi on laitosvaltainen verrattuna muihin Pohjoismaihin.

– Lain mukaan huostaan otetut lapset pitäisi ensisijaisesti sijoittaa perheisiin. Onneksi sijaisperhe yleensä löytyykin pienille lapsille, mutta usein isommat lapset joutuvat laitoksiin. Laitos ei toki ole huono ratkaisu, mutta mielestämme lastensuojelussa tulisi olla nykyistä enemmän erilaisia vaihtoehtoja.

SOS-Lapsikylän sosiaalityöntekijän Tiina Nummelan mukaan perheiden pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosina. Perheessä voi olla esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmia, uusavuttomuutta ja puutetta läheisverkostoista. Taloudelliset ongelmat vievät nekin voimia.

– Perheiden ongelmat ovat hyvin monisyisiä ja niillä on myös taipumusta kasautua. Vanhemmat saattavat uupua niin, että lasten hyvinvoinnista ei jakseta huolehtia.

Jukka Kotkavuoren mukaan näyttää siltä, että 20 viime vuoden aikana lastensuojelun tarve on kasvanut samassa tahdissa bruttokansantuotteen kasvun kanssa.

– Se osoittaa, että raha ja taloudellinen hyvinvointi eivät aina tuo hyvää. 

Yhdistyksessä on törmätty erityisesti nykyvanhempien uusavuttomuuteen. Siksi se pyrkii tukemaan perheitä nykyisin yhä enemmän avohuollon keinoin. Lapsen huostaanotto on aina viimeinen vaihtoehto lastensuojelussa.

– Monilla nuorilla aikuisilla on kyvyttömyyttä ja silkkaa osaamattomuutta lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Jos perheellä ei ole tukea ja verkostoja, monet käytännön taidot ja tieto eivät siirry sukupolvelta toiselle, miettii Kotkavuori.

Seuraava SOS-Lapsikylän Korttelikoti-kohde rakennetaan Marja-Vantaan uudelle asuinalueelle Vantaalle lähivuosina.

Kirsi Airikka

Sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneiden yhteydenotot:

Tampereen SOS-Lapsikylä -hankevastaava Jukka Kotkavuori, jukka.kotkavuori (ät) sos-lapsikyla.fi, p. 040 500 8198

 

 

 

 

 

Tiina Marjamäki etsi Hämeenkadulta lisää kuukausilahjoittajia.

Kuva: Asta Kettunen