Moderni munkki tuli kylään
26.10.2011
Iida Löyttyniemi ja Leo Ranta olivat tyytyväisiä iltaan, sillä he saivat uudistettua käsityksensä siitä, mitä munkin arkeen kuuluu. (Kuva: Mari Tiensuu)
Munkilla lienee päällään kaapu, kaljua päälaellaan, pullea vatsa ja mietiskeleväinen olemus. Tällaisin ajatuksin Messukylän seurakunnan nuortenillassa 29.9. odotettiin vierasta, Taizé-yhteisön munkkia veli Norbertia.
Totuus ei vastannut lainkaan ennakkoarvioita, mutta kukaan nuorista ei varmasti ollut pettynyt.
Ennen iltahartautta veli Norbert pelasi lyhythihaisessa ruutupaidassaan ja mustissa housuissaan nuorten kanssa pöytätennistä.
– Tämä olisi ollut aivan liian hikistä puuhaa, jos olisin pukeutunut valkoiseen kaapuuni, hän sanoi nuorille.
Myöhemmin illalla porukka rauhoittui kuuntelemaan, kun veli Norbert kertoi Taizé-yhteisöstä omin sanoin ja videon kautta. Taizé on Ranskassa sijaitseva ekumeenisuutta, kansainvälisyyttä ja yhteisöllisyyttä korostava yhteisö.
Luostarissa elää reilut sata askeettisuuteen sitoutunutta munkkia. Lisäksi siellä järjestetään suuria tapahtumia, jolloin parhaimmillaan 5000 nuorta aikuista ympäri maailman tulee hiljentymään Taizéen.
– Myös vieraat sitoutuvat elämään yksinkertaisesti. Monelle se onkin opetus siitä, miten vähällä ihminen voi tulla toimeen, videolla kerrotaan.
”Onnellinen munkki?”
Nuoret esittivät veli Norbertille kysymyksiä: oletko onnellinen munkki, miltä tuntui luopua vapaudestaan?
– Näitä asioita mietin joskus: jätin kaiken taakseni, kotimaani Saksan ja opiskeluni. Mutta mitä vapaus on? Onko ihminen vapaa, jos hän raataa päivät töissä ja öisin nousee lohduttamaan itkevää vauvaansa, nuori mies pohti.
Tilaisuuden jälkeen hän kertoi tarkemmin tarinansa munkiksi päätymisestä:
– Lukion jälkeen elämässäni oli etsinnän aikaa. Menin vapaaehtoiseksi Taizé-yhteisöön, kun halusin syventää uskoa ja rukoilevaisuuttani. Tuon jälkeen opiskelin teologiaa ja sosiaalitieteitä. Jouduin kuitenkin valinnan eteen: tulisiko minun seurata sitä, mitä halusin tehdä, vai jatkaa opinnoissani.
– Pyrin rohkeasti selvittämään, mitä Jumala haluaa elämälleni. Päätökseni oli palata Taizéen, ja neljä vuotta sitten minusta tuli munkki.
Suomesta hän kiinnostui Taizén suomalaisten vieraiden ansiosta.
– Olen huomannut suomalaisten rukoilevan erittäin paljon. Lisäksi yksilökeskeinen elämäntapa näkyy heissä. Miten siis saada ihmiset yhteen pitkien etäisyyksien päästä? Yhteisöllisyys on tärkeää, ja se vaatii ponnistelua ja rajojen ylittämistä.
Silmiä avaava ilta
Messukylän nuorisopastori Jari Pulkkinen kertoo, miksi nuortenilta Taizé-munkin kanssa päädyttiin järjestämään:
– Aina on hieno juttu, että saadaan vieraita kristillisistä yhteyksistä. Kun kerrotaan, että puhujaksi saapuu munkki Ranskasta, niin onhan se nuortenkin mielestä aika siistiä. Ilta oli silmiä avaava, sillä saimme huomata, että tämä munkki on aivan kuin yksi meistä.
Leo Ranta ja Iida Löyttyniemi eivät etukäteen tienneet Taizésta kovin paljoa muuta kuin sen, että se on kristillinen yhteisö. Lisäksi Ranta tiesi sen sijaitsevan Ranskassa. Ranskaa opiskeleva nuori mies oli iloissaan tuosta maasta saapuneesta vieraasta.
– Olen kiinnostunut historiasta, ja historian oppien mukaan minulla oli tietty käsitys munkeista. Tänään se käsitys modernisoitui huomattavasti. Lisäksi luulin, että luostarit ovat suljettuja, joten vieraiden suuri määrä Taizéssa oli yllätys, Löyttyniemi sanoo.
Nuoret eivät kuitenkaan pitäisi itse munkiksi tai nunnaksi ryhtymistä kiinnostavana vaihtoehtona, ainakaan nykyisessä elämäntilanteessa.
– Ehkä vanhuuden mietiskelypäivinä se voisi sopia paremmin, Ranta sanoo.
Mari Tiensuu
Taizé-yhteisön munkki Veli Norbert (keskellä) pelasi alkuillasta pingistä nuorten kanssa. (Kuva: Mari Tiensuu)
Takahuhdin seurakuntakoti oli täpötäynnä, kun veli Norbert kertoi elämästään ja Taizé-yhteisön toiminnasta. (Kuva: Mari Tiensuu)
Uusimmat kommentit