Kirkkosanomat 20/2013
Jakelupäivä 18.12.2013
JututTuhlaajapoika kuoriutui kotelostaan asuntomessuille06.06.2012 Liisa Peri haluaa puhua vertauksin huonekalujen kautta. Sitä kautta Selma Lagerlöfinkadulta löytyi paikka Jeesukselle ja Jeesus-tyynylle. – Magdalan Maria oli kuin roska, jolla ei ollut arvoa. Mutta Jumala näki hänessä helmen, kun turha riisuttiin pois. Urakka huonekalujen saamiseksi asuntomessukuntoon on ollut melkoinen. Liisa on työskennellyt verhoilijana ja koristemaalarina 1990-luvulla, mutta ei ole saanut puusepän koulutusta. Hylätyt huonekalut piti kuitenkin purkaa perin pohjin ennen verhoilua. – Kaikki kunnia tämän onnistumisesta kuuluu kyllä Jumalalle, hän huokaa.
Liisa siteeraa Hesekielin kirjaa luvusta 37: Herra sanoi minulle: "Ihminen, voivatko nämä luut herätä eloon?" Minä vastasin: "Herra, sinä sen tiedät." – Minulle on ollut ilo loihtia näistä jotain uutta. Liisassa elää haave tehdä tätä jonain päivänä työksi, mutta hän tarvitsisi siihen taitavaa verhoilijaa, koska omat kädet eivät muuten enää kokopäiväisesti kestäisi. Kierrätysesineet kertovat tarinoitaJokaiseen näyttelyhuoneistoon kulkevaan huonekaluun ja esineeseen liittyy oma tarinansa. Kun huonekalut olivat päässeet uuteen kotiinsa, niille löytyi myös nimet: Maria, Martta, Markku ja Mikko. Sininen Markku-divaani oli ennen likainen ja koiranpurema sohva, ”Tuhlaajapoika”. Se palaa kotiin kuin kotelostaan kuoriutuva perhonen – vaikka ei itsepäisyyttään haluaisi. Hyvä Paimen majailee Markun sylissä. Marialla on yllään kirjaillusta verhoilukankaasta ommeltu juhlamekko. Maria-tuoli nökötti Hervannan roskienkeruupaikalla Liisan ajaessa ohi. Kotona Pyhä Henki alkoi hiljaa puhua, ja tuoli oli haettava. Sille oli sillä välin ilmestynyt siipensä katkaissut posliinikyyhky. Tiensä koristeeksi löysi myös posliiniaasi, kuninkaallinen ratsu. (Sakarja 9:9) – Olen aina ennen inhonnut kirpputorien posliiniesineitä, mutta Jeesus sanoi hiljaa, että nyt tehdäänkin jotakin uutta ja erilaista. Moni löytää itsensä Martasta tai Mariasta. Liisa Peri haaveilee, että tuolien tarinoiden kautta ihmiset voisivat nähdä oman arvonsa ja ymmärtää myös Jumalan arvostavan heitä. – Jumala luo uutta ja erilaista näiden huonekalujenkin kautta. Joitain vuosia sitten hän suunnitteli Tampereen NNKY:lle Hostel Sofian remontin, jossa kaunistettiin käyttöön vanhoja ravintolatuoleja. Lisäksi hän on ollut tekemässä seurakunnan ja muiden kristillisten järjestöjen osastoa Naisday-messuille. Sininen jättimatto painaa 45 kiloaMessutila katetaan muovimatoilla muualta paitsi hiljentymishuoneesta, johon astutaan ilman kenkiä. Jakamisen Paikka -yhdistyksen tekstiilipajalla valmistunut iso, yhdeksästä palasta koottu matto on esillä asunnossa messujen ajan. Sen yksi palanen painaa noin viisi kiloa, ja valmis matto on kooltaan noin kolme kertaa 3,9 metriä. Kuteitakin on tarvittu paljon. Paja toimii Hervannassa Pelipuiston seurakuntakodin yhteydessä. Mattoa on ommellut kymmenkunta harjoittelussa tai työelämävalmennuksessa olevaa pajalaista. – Suurin osan työntekijöistämme on maahanmuuttajia, kertoo matonvalmistuksen järjestelyistä huolehtinut tekstiilipajan ohjaaja Kirsi Lamminen. – Ne ihanat naiset ovat tehneet kahdessa kuukaudessa valtavan työn, Liisa kehuu. Matot myydään messujen jälkeen ja tulot ohjataan ompelijoiden valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Missä kunnossa kalusteet silloin ovat, jää nähtäväksi. Asta Kettunen
|
Uusimmat kommentit