Pitäisikö kirkon käsitellä aloitetta avioliittolaista?

Ryhmä kansanedustajia jätti kolme viikkoa sitten lakialoitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Siinä esitetään avioliittolain muuttamista niin, että vastedes naimisiin voisivat mennä myös samaa sukupuolta olevat parit.

Aloitteessa ei esitetä muutoksia uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeuteen, eli kirkoilla säilyisi nykyiseen tapaan mahdollisuus päättää itse, keitä haluavat vihkiä.

Aloitteen on allekirjoittanut 76 kansanedustajaa seitsemästä eduskuntaryhmästä. Se lähetettäneen seuraavaksi eduskunnan lakivaliokuntaan.

Miksi tämä asia mielestäsi herättää niin voimakkaita tunteita, perustuslakivaliokunnan jäsen sekä entinen kirkon ihmisoikeuksien neuvottelukunnan ja kirkon ulkoasiain neuvoston jäsen, kansanedustaja Tuija Brax?

– Tunteet nousevat politiikassa usein keskeiseen rooliin sellaisissa kysymyksissä, joissa asiatiedot ovat ohuet ja jossa saattaa olla vallalla hyvin monia kerrostumia erilaisia uskomuksia, tabuja tai tottumuksia. Näin oli aikoinaan muun muassa silloin, kun sukunimilakia muutettiin tai esimerkiksi avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen asema parannettiin perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen tasolle.
– Seksuaalisen suuntautumisen osalta tunteet ovat näytelleet merkittävää roolia niin parisuhteen rekisteröimislain kuin sisäisen adoption sallimisenkin yhteydessä. Lopulta lait ovat tulleet kuitenkin hyväksytyksi erittäin selvin numeroin.

Miksi laki pitäisi hyväksyä?

– Kyse on Suomen perustuslain lupaamasta ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä. Kirkko ja muutkin uskontokunnat voivat sitten omassa piirissään miettiä omaa näkemystään, mutta valtion taholta ei ole perusteita syrjiä samaa sukupuolta olevien liittoja miltään osin.
Arkkipiispa Kari Mäkinen toivoi vuonna 2010 nopeaa muutosta kirkon julkiseen ihmiskuvaan, jotta homokeskustelun kaltaiset kriisit voitaisiin välttää. Homoseksuaalisuus on osa ihmisen identiteettiä eikä se ole minkäänlainen synti eikä eheytystä vaativa asia, arkkipiispa sanoi MTV3:n uutisten haastattelussa.

Arkkipiispa totesi, että julkiset linjaukset tekee evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous. Kokous käsitteli tuona vuonna piispainkokouksen selvitystä parisuhdelain seurauksista. Keskustelussa edustaja Pauliina Kainulainen totesi, että jos valtio ottaa askeleen kohti sukupuolineutraalia avioliittoa, kirkko käy uuden keskustelun.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mukaan kirkollinen avioliittoon vihkiminen on sekä oikeudellinen tapahtuma että pyhä toimitus, jossa pyydetään liitolle Jumalan siunausta.

Pitäisikö kirkolliskokouksen nyt ottaa kantaa lakiesitykseen, kirkolliskokouksen maallikkoedustajaksi kolmannelle kaudelle 2012–2015 juuri valittu Aimo Koskelo Tampereen hiippakuntaan kuuluvasta Hollolasta?

– Ei kirkolliskokouksen tarvitse ottaa kantaa tähän eduskunnassa olevaan lakialoitteeseen. Eduskunta on oma instituutionsa. Kirkolla on jo selvä kanta avioliiton puolesta, se on naisen ja miehen välinen liitto, jolle Jumala on luvannut siunauksensa.

– Kainulaisen puhe ei ollut kirkolliskokouksen kanta, kysymys on yksittäisen ihmisen ääneen lausutusta ajatuksesta.

Kirkolliskokouksen ehdokasesittelyssään Koskelo totesi, että perheiden ja avioliiton puolustaminen ovat hyvin merkityksellisiä ja tärkeitä kirkon tehtävässä.

Mitä mieltä olet lakialoitteesta?

– Kyllä meidän on tärkeää pysyä Raamatun opissa, varsinkin kun olemme päättämässä Kirkon opista. En kristittynä voi millään tavalla yhtyä edes ajatuksen tasolla tuohon eduskunnassa tehtyyn aloitteeseen.

– Olen joskus miettinyt, etteikö päättäjillä ole isompia asioita ratkottavana, kun on aikaa näiden kanssa askaroida.

Asta Kettunen

Lakialoitteen luonnos: http://www.orastynkkynen.fi/?p=3572

Piispainkokouksen selvitys kirkolliskokoukselle 2010: Parisuhdelain seuraukset kirkossa löytyy pdf-muodossa sivulta:
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?Open&cid=piispainkokous