Ensimmäinen koiraleiri yhdisti perheitä menestyksekkäästi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Josefiina Lähdekorvella ja Lili-koiralla oli silmäpeliä samalla, kun Mika Jalonen Koirakoutseista kertoi, että on tärkeää palkita koiran onnistuneita tekoja.
Kuva: Mari Tiensuu

”Kaupungin ahtaus vaihtuu luontoon ja vihreyteen. Koskakohan oikein pääsen ulos tästä kantokopastani, tahdon jo tutustumaan tuohon uuteen ja kiinnostavaan maisemaan.
Hoputan tärinälläni talutushihnan laittoa, ja vihdoin kiirehdimme nurmikentälle. Mutta hui, onpas täällä isoja kaltaisiani nelijalkaisia! Haukun heille voimallisen tervehdyksen, etteivät he pienen kokoni vuoksi erehdy luulemaan minua ateriakseen.” 

Leirikeskus Pättinniemi oli täynnä vauhtia ja iloa, kun Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän ensimmäinen koiraleiri houkutteli alueelle suuren joukon tassuttelijoilla heinäkuun 22. päivänä.

Leiri aloitettiin hartaudella, jonka ajaksi haukunta vaimeni. Kirkkoväki ei ole Pättinniemessä aiemmin koostunut yhtä karvaisesta kuulijakunnasta, kun myös koiraystävät hiljentyivät hetkeksi omistajiensa mallin mukaisesti.

– En ole kuullut, että missään seurakunnassa olisi aikaisemmin järjestetty koirien ja perheiden yhteistä leiriä. Seurakuntamme yhtenä tehtävänä on tukea perheitä, ja tämän leirin kautta haluttiin tarjota heille mukavaa kanssakäymistä yhteisen tavoitteen eteen, kun kaikki toimivat koiran parasta ajatellen, koiraleirin suunnitellut nuorisosihteeri Pia Korri kertoi. 

Ensimmäinen leiri olikin erityisesti vakiintumattomuuteensa nähden menestys: 24 osallistujaa ja perheiden koirat täyttivät Pättinniemen laajat piha-alueet niin hyvin, että paljon isommaksi tapahtuma ei voi tästä kasvaa. 

– Leirillä on ollut kivaa tekemistä koirien kanssa, kun lapsetkin ovat päässeet ohjaamaan perheen lemmikkiä agilityn ja rally tokon käänteisiin rauhallisessa tahdissa ilman kilpailua. 

– Lisäksi olemme kuulleet kaikille ymmärrettävällä tasolla luentoja siitä, mitä voisi tehdä koiran kanssa arjessa toisin positiivisen palkitsemisen kautta. Ohjelman olemme toteuttaneet yhdessä Koirakoutsissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa.

Korrin mukaan positiivisen palkitsemisen ajatuksilla on sijaa perheiden elämässä muutenkin, sillä mukavasta teosta kannattaa esittää toiselle iloinen kiitoksensa. 

”Meidän koira on kiva,
koska se on iso” 

”Seuraan valppaana, kun Iisak antaa minulle ohjeita miten toimia. Pysähdymme kyltin luona, otamme pari askelta ja pysähdymme jälleen. Vihdoin uurastukseni palkitaan makupalalla, josta en ole irrottanut hetkeksikään katsettani.”

Riitta ja Iisak Harilo saapuivat koiraleirille jackrussellinterrieri Wandan kanssa. Rally tokossa Iisak ja Wanda kiersivät merkkejä ja tekivät pysähdyksiä kylttien ohjeiden mukaisesti. Parivaljakko ei ollut kokeillut kivaa lajia aiemmin.

– Saavuimme leirille siksi, että Iisak ja Wanda saisivat puuhailla yhdessä täällä. Wanda tuli omistukseeni viime keväänä sisareltani, kun sen äitikoira Blanka tuli vanhaksi ja huonokuntoiseksi. Surullisten vaiheiden keskellä Wanda on tuonut lohdutusta. Tänään Iisak sanoi Wandan kanssa ollessaan, että hän aikoo pitää koirat aina elämässään, Riitta Harilo kertoi poikansa toppuutellessa.

Riitta Harilon mielestä koira on todella tärkeä perheelle. Hänen mielestään koiran kanssa lapset oppivat tapoja ja vastuuta. Iisak tuumi, että Wandan kanssa on kiva makoilla sängyssä ja käydä kävelyillä. 

Hymyilevien samojedin koirien kanssa leirille saapuneet Kiia Kranni ja Kreetta-Liisa Merto kokivat saaneensa leirin luennoilta uusia näkemyksiä siitä huolimatta, että heidän elämässään on ollut jo pitkään koiria.

– Päällimmäisenä jäi mieleen se, että koirien kanssa kannattaa odottaa kärsivällisesti niiden rauhoittumista, eikä palkita mellastusta liikkeellelähdöllä. Meillä kotona lenkit viiden koiran kanssa ovat välillä melkoista show’ta, joten maltti on paikallaan, Merto kertoi.

Kaksikko sanoi tulleensa paikalle siksi, että kummatkin tykkäävät touhuta koirien kanssa, ja leirillä siihen on hauska mahdollisuus yhdessä. 

– Tykkään Uunosta, koska se on isompi kuin muut koirat. Lisäksi se on iloinen ja ystävällinen, Kiia kertoi huolellisen pohdinnan jälkeen.

”Kummallinen päivä on ollut tänään poissa tutusta kodista. Kaiken pysähtelyn, liikkumisen, kieputtelun ja kuuntelun jälkeen kävimme Iisakin kanssa uimassa. Palautin moneen kertaan vauhdilla hänelle keppiä, jota hän jatkuvasti heitti melkoisen matkan päähän.
Turkin kuivauksen jälkeen oma kantokoppani houkutteli lämmöllään ja pehmeydellään koiranuneen.”

Näin Wanda-koira tuumi päivän päätteeksi väsyneenä mutta sitäkin onnellisempana.

Mari Tiensuu

Wanda suuntasi valppaana rally toko -temppuradalle Iisak Harilon ohjaamana.
Kuva: Mari Tiensuu