Isäksi pitkän odotuksen jälkeen

 Isänpäivä ja äitienpäivä muistuttavat lapsettomia kipeästi siitä, että heistä ei tullut vanhempia vielä tänäkään vuonna. Suuri toive lapsen saamisesta ei ole täyttynyt.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Miehen osaksi jää tukea vaimoa lapsettomuuskriisissä ja hoitojen aikana, mutta hänen omille tunteilleen ei jää tilaa. Kuvausrekvisiitta: Nukkela, kuva: Hannu Jukola

Lapsettomuus on vaiettu suru ja puhumattomuus usein lisää henkistä taakkaa. Miehen osaksi jää tukea vaimoa lapsettomuuskriisissä ja hoitojen aikana, mutta hänen omille tunteilleen ei jää tilaa. Asian jakaminen ja saatu tuki helpottavat vaikean tilanteen kestämistä.

Esa ja Tiina Kynäslahti menivät naimisiin vuonna 2003. Pari ajatteli, että lapsi saisi tulla heti.

Odotus venyi kuitenkin neljään vuoteen, sillä vaimolla todettiin endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti, joka on yksi yleinen syy lapsettomuuteen. Pari hakeutui lapsettomuushoitoihin ja vaimolle tehtiin endometrioosileikkaus. 

Luonto kuitenkin yllätti. Ensin näytti siltä, että alkoi tuulimunaraskaus. Kun vaimo meni kaavintaan, lääkäri kertoi, että kohdussa onkin elävä sikiö. Hämmästys oli suuri.

– Tiina kysyi: ”Onko sikiö elävä?” Ja minä totesin: ”Eihän sen näin pitänyt mennä”. Pidän lapsen saamista jumalallisena ihmeenä. Olimme rukoilleet paljon asian puolesta. Eräs ystävämme rukoili myös puolestamme ja näki enkelin, Esa Kynäslahti muistelee.

Raskaus onnistui ja pariskunnalle syntyi Aliisa-tytär vuonna 2007. Tämän jälkeen tiedettiin, että uuden raskauden alkaminen oli epätodennäköistä ja aloitettiin hedelmöityshoidot. Munasoluja kerättiin kahdella punktiolla ja saatiin monta alkiota, joilla tehtiin useita istutuksia.

Raskaus ei kuitenkaan onnistunut ja pettymys seurasi toistaan. Lopulta raskaus alkoi tuoresiirrosta. Anton syntyi vuonna 2011.

 Mies jää hoidoissa sivustakatsojaksi

Lapsettomuuden tutkimukset ja hoidot keskittyvät pääasiassa naiseen. Mieheltä tutkitaan siemennesteen laatu ja määrä.

Nainen joutuu käymään läpi hormonihoitoja, jotka ovat rankkoja fyysisesti ja aiheuttavat voimakkaita mielialan vaihteluita. Nainen tuntee kehossaan kierron joka kuukausi. Pettymys on suuri, kun kuukautiset tulevat, eikä odotettu raskaus vieläkään alkanut. Miehen osaksi jää tukea vaimoaan.

– Mies jää lapsettomuushoidoissa sivustakatsojaksi ja siemennesteen luovuttajaksi, kun huomio kiinnittyy naiseen ja siihen, alkaako raskaus, Kynäslahti sanoo.

Kynäslahdet olivat hoidoissa Helsingissä Naistenklinikalla, jota kutsutaankin ”lapsitehtaaksi”.

– Hoitojen aikana tapasimme puolenkymmentä lääkäriä, mutta hoitajat pysyivät samoina ja toivat jatkuvuutta. Vain yksi lääkäri kysyi, kuinka mies jaksaa hoitojen aikana. Hoitajat pysähtyivät joskus keskustelemaan kanssamme.

– Kun pyysin lääkäriltä keskusteluapua, hän vastasi, että keskustelut pitää käydä ennen hoitoja. Lääkäri ei ymmärtänyt tilannettamme. Hoidot voivat kestää monta vuotta ja sisältää useita epäonnistumisia, joiden käsittelyyn pari tarvitsee tukea, Kynäslahti kertoo.

Henkinen tuki on tärkeää lapsettomuushoitojen aikana, mutta henkilökunta ehtii keskittyä vain lääketieteelliseen puoleen.

– Hoidoissa käydessä mietin, kuinka paljon haluan kertoa henkilökunnalle olostani. Minusta tuntui, että he odottivat kyselyyn voinnista amerikkalaista vastausta ”hyvin menee”.  

– Vaikeuksista kertominen arvelutti. Pelkäsin, että henkilökunta sanoo, että ei tehdä enää hoitoja. Siksi mietin, uskallanko puhua.

Hoitojen epäonnistuminen toi raskaita pettymyksiä. Jaksaakseen hoitojen aikana vaimo kävi Kätilöopistolla psykologin luona. Pariskunta etsi lapsettomuuteen erikoistuneen terapeutin ja sai suurta apua pariterapiasta. Terapia yksityisellä puolella tulee kalliiksi ja hedelmöityshoidot maksavat paljon.

Nainen kokee ja mies tukee

 Kynäslahtien mielestä mies on opetettu rooliin, jossa hän tukee naista. Silloin miehen tunteet jäävät sivuun. Kuitenkin miehelle kuuluisi samat oikeudet tunteiden ilmaisemiseen ja kuulluksi tulemiseen kuin naiselle.

– Nyt nainen kokee ja mies tukee. Sen ei pitäisi mennä näin, vaan tunteet pitää saada kokea yhdessä.

– Koin, että hoitojen aikana mies ei saa tukea hoitohenkilökunnalta. Kun nainen sitten tulee raskaaksi, hän tuntee sen kehossaan, mutta mies näkee vain vatsan pyöristyvän ja alkaa pelätä raskauden keskeytymistä.

– Kun lapsi sitten syntyy, miehen on myöhäistä käsitellä lapsen saantia edeltäviä tunteitaan. Näin miehellä ei ole tilaa käsitellä omia tunteitaan. Kuitenkin tämä on parille yhteinen asia, Kynäslahti pohtii.

Hedelmöityshoitojen aikana ennen toista raskautta Kynäslahdet päättivät tehdä toisin ja jakaa asioita.

– Kun tultiin ensimmäisestä hoidosta ja piti puhua, alkoi vain kiukku ja tappelu. Sitten hakeuduimme pariterapiaan ja aloimme puhua enemmän keskenämme. Nyt panemme television kiinni illalla, kun saadaan lapset nukkumaan, ja silloin voimme keskustella rauhassa.

– Vaimon lisäksi minulla on pari mieskaveria, joiden kanssa voin puhua. Toinen tuli isäksi hoidoilla, toinen on lapseton. Mies jää helposti yksin mietteineen ja tyytyy siihen. Silloin hän alkaa ajatella, ettei tarvitsekaan tukea, Kynäslahti sanoo.

Isä välittää kristillisiä arvoja lapsilleen

Nyt Kynäslahdet elävät lapsiperheen kiireistä arkea nelivuotiaan tytön ja poikavauvan ehdoilla. Päivän täyttävät tutut rutiinit, ruokailut, leikit, ulkoilut ja nukkumaanmeno. Esa Kynäslahti sairastaa MS-tautia eli keskushermoston pesäkekovettumatautia ja hän siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle tänä vuonna.

– Sairauteni takia pyrin siihen, etten ajattele tulevaisuutta. Pitää elää tässä hetkessä, jossa olen nyt lapsiperheessä. Rutiinit pitävät päivän kasassa.

Isänä Kynäslahti haluaa välittää lapsilleen kristillisiä arvoja. Hän lukee iltaisin lasten kanssa lapsena oppimansa iltarukouksen Levolle lasken Luojani.  

– Lasten kasvatuksessa korostan toisista välittämistä ja rakkautta sekä tasapuolisuutta, sitä, että kukaan ei ole toista ihmistä parempi. Haluan rohkaista lapsia tutustumaan erilaisiinkin ihmisiin, jotka aluksi voivat pelottaa. Erilainen ihonväri, vaatetus tai vaikka pyörätuoli ei ole syy arvottaa ihmistä toisin, Kynäslahti pohtii.

Tärkeitä asioita elämässä nuorelle isälle ovat myös luonto, kaikenlainen musiikki ja liikunta.

Kynäslahti on mukana Simpukka-yhdistyksen toiminnassa ja järjestämässä Tyhjän sylin messua Tuusulassa isänpäivän aattona 12. marraskuuta.  

Pirjo Lääperi

TIETOLAATIKKO:

Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva pariskunta kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Heitä on 100 000. Osa heistä saa lapsen hedelmöityshoidoilla tai adoption kautta. Joskus raskaus alkaa luonnostaan, mutta osa jää pysyvästi lapsettomiksi.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on valtakunnallinen järjestö, joka ajaa lapsettomien asioita, julkaisee lehteä ja antaa vertaistukea. Keskusteluryhmiä on eri puolilla Suomea ja nettisivuilta löytyy keskusteluryhmä myös miehille.

Toimisto sijaitsee Tampereella Åkerlundinkatu 3:ssa, p. 0400 844 823. Lisätietoa:  www.simpukka.info