Hervannassa tehtiin laupeuden työtä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Lempi Kärkkäinen (vas.), Maria Mensonen, Markku Grönvall ja Niina Ronkonen nauttivat yhdessäolosta ja soppalounaasta Jakamisen päivässä. Porukan tunnelmia kyselee vapaaehtoistyöntekijä Tiina Lehdos (takana). Kuva: Hannu Jukola

Torstaina 22. syyskuuta kello lähestyy kolmea ja Hervannan Pelipuiston seurakuntakotiin alkaa virrata ihmisiä sankoin joukoin. Kun astuu sisään, on talossa jo täysi tohina päällä. On Jakamisen päivä.

 

Kyseessä on Hervannan seurakunnan sekä Adventtikirkon ADRA Finland -säätiön yhteistyössä järjestämä Iloinen mieli -tapahtuma, joka järjestettiin Tampereella nyt ensimmäistä kertaa.

Tapahtumaa oli järjestämässä noin kaksikymmentä ihmistä. Vapaaehtoisten ohella työtä olivat tekemässä palkallisina Hervannan seurakunnan diakoniatyötekijä Kaisa Plomp, ohjaaja Antti Vanhala, seurakuntapastori Hannu Vuorinen sekä Aitolahden adventtiseurakunnan Nurmin Majakka ry:n toiminnanjohtaja Petri Olin.

Tarkoituksena on tavoittaa ihmisiä, jotka haluavat kokea yhteisöllisyyttä ja tarvitsevat apua.

– Periaatteena tässä tapahtumassa on, että ihmisille tarjotaan ilmaiseksi tukea, mikä on nykyään harvinaista. Hervannan seurakunta haluaa järjestää juuri tämänkaltaisia matalan kynnyksen tapahtumia, pohtii Kaisa Plomp.

Plompin mukaan vapaaehtoisten löytyminen toiminnan järjestämiseen kertoo siitä, että hervantalaiset kokevat itse toiminnan mielekkääksi. Pelipuistossa toimii myös monenlaisia kerhoja, jotka ovat ilmaisia tai hyvin huokeita osallistujille.

Tampereen seurakuntien RuokaNysse kiertää kaupunkia, ja apua tarvitseville on kaikenlaisia tukimuotoja. Hannu Vuorinen näkee asiassa kuitenkin haittapuolen.

– Kun systeemi hoitaa, eivät ihmiset enää auta toisiaan. Tämä auttamisen kulttuuri onkin nyky-yhteiskunnasta valitettavasti vähenemässä. Ihmisille pitäisi olla luontainen tapa jakaa aikaa ja rahaa toisten kanssa. Tällaiset tapahtumat voisivat sytyttää ihmisissä kipinää auttamiseen, jonka kautta he voisivat oppia paremmin palvelemaan ympäristöään. Siksi on tärkeää järjestää ihmisten nähtäville konkreettista apua, ettei auttaminen jää vain RuokaNysselle ja rahatuen varaan, Vuorinen miettii.

Paljon ihmisiä avun tarpeessa

Tapahtumassa oli nelisensataa ihmistä Hervannasta ja sen lähiympäristöstä. Järjestäjät olivat hyvin iloisia ja myös hieman yllättyneitä tapahtuman suuresta suosiosta. Tapahtuma oli suunnattu kaikille hervantalaisille, sillä ihmisiä ei haluta erotella.

– Vaikka kaikki eivät olisikaan taloudellisessa ahdingossa, yhteisöllisyyttä kaipaavat kaikki, Plomp sanoo.

Kävijöille jaettiin neljäsataa ruokakassia, ja tarjolla oli ilmaista hernekeittoa ja vaatteita. Lahjoituksia oli tullut monilta tahoilta, ADRA:n lisäksi esimerkiksi tamperelaisilta kaupoilta ja leipomoilta. Tarjolla oli myös rukouspalvelua, käsihoitoa, hierontaa, verenpainemittausta sekä musiikkia.

Tunnelma oli iloinen ja ihmiset olivat ystävällisiä toisilleen. Kaikki saivat tuntea olonsa mukavaksi.

Rukouspalvelussa vapaaehtoisina työskennelleet Riitta Laine, Anna-Liisa Hämäläinen sekä Veijo Hämäläinen pohtivat, että nykyään ihmisillä on paljon ongelmia. Ensimmäisen vartin aikana rukoiltavaksi oli tullut viisi henkilöä. Sairaudet ja taloushuolet muodostivat suurimman osan rukouspyynnöistä, ja vapaaehtoiset saivat huomata, että rukouksen tarve on todella suuri. Kolmikko nauttii suuresti siitä, että saa tehdä Jeesuksen laupeuden työtä, ja että rukoillessa saa kokea Pyhän Hengen läsnäoloa.

Jututtaessa ihmisiä sai huomata, että kaikki olivat hyvin kiitollisia tapahtuman järjestämisestä.

– On tämä hienoa, että tällaista järjestetään niille, joilla on aina nälkä ja joilla ei ole kotia, Markku Grönvall kiitteli.

– Todella hienoa, että saamme avustusta, Sanna Luolavirta sanoi. Työkyvyttömyyseläkkeellä elävä Luolavirta jatkoi:  – On tärkeää, että ihmisiä rohkaistaan tällä tavalla hakemaan apua, etteivät he jää kotiinsa itkemään, että mistä se leipä pöytään saadaan. Minullekaan ei pieni eläke riitä, vaan joudun turvautumaan avustukseen silloin tällöin. Seurakunnan työntekijät ovat onneksi tukeneet ja tsempanneet henkisesti.

”Hieno tapahtuma”

Kaisa Plompin mukaan seurakunnan haaste on toimia niin, että ihmiset löytävät sieltä aitoa kohtaamisen iloa ja myös oman paikan toimia ja kannustaa muita.

– Hieno tapahtuma, jossa on mukavaa nähdä tuttuja, sekä nauttia rennosta ja iloisesta tunnelmasta, Leena Gummerus sanoo.

Antti Vanhalan mukaan ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma vaikutti niin lupaavalta, että se pyritään järjestämään uudelleen.

– Hervanta on hyvä paikka tapahtuman järjestämiseen, koska siellä on paljon avun tarvitsijoita.

Vanhala toi esiin myös tyytyväisyytensä siihen, että on mahdollista toimia yhdessä yli kirkkokuntarajojen ihmisten auttamiseksi ja nähdä kaikki yhteisenä Kristuksen seurakuntana. Tällaista yhteistyötä Vanhala haluaisi nähdä paljon nykyistä enemmän.

– Kun ihminen tapaa toisen ihmisen, hän tapaa Kristuksen. Kun välittää ihmisestä, ulkoiset puutteet jäävät toisarvoisiksi. Lähimmäisenrakkaus kuuluu kaikille, sillä Jumalan silmien edessä olemme loppujen lopuksi kaikki samanarvoisia, Kaisa Plomp pohtii.

 Joona Päätalo

15-vuotias kirjoittaja oli tutustumassa työelämään Tampereen seurakuntien viestinnässä kahden viikon ajan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joona Päätalo tekee Tampereen Kirkkosanomiin haastattelua Jakamisen päivässä. Kuva: Hannu Jukola.

TET – Terveisiä Erinomaiselta Työpaikalta!

Olen Joona Päätalo, 15 vuotta, ja olin Työelämään tutustumis- eli TET-jaksolla Tampereen seurakuntien viestinnässä. Kaksi viikkoa kestäneen harjoittelujakson aikana sain tehdä monenlaisia asioita ja oppia paljon uutta.

Ensiksikin kiitos Yläkertaan paikan järjestymisestä. Koskaan ennen ei viestinnässä ole TET-harjoittelijaa ollut, eikä nytkään paikkaa pitänyt järjestyä tilan puutteesta johtuen. Kuinka ollakaan, verkkotoimittaja Virve Jylhäsalo lähti kahdeksi viikoksi Namibiaan Onandjokwen lähetyssairaalan eli Selman sairaalan 100-vuotissyntymäpäiville. Ja se kaksi viikkoa oli samaan aikaan TET-jaksoni kanssa!

Näin siis paikka järjestyi. Työpaikkani oli varsin erilainen kuin normaalit TET-työpaikat, koska sain poikkeuksellisen paljon vastuuta tehtävissäni. Ainakin jos verrataan siihen keskiverto-oppilaaseen, joka laittaa marketissa papupurkkeja hyllyihin ja siirtelee pahvilaatikoita varastoissa.

Sain tehdä paljon erilaisia töitä, joista osa oli varsin haastaviakin. Mittavimpana työnäni mainittakoon Kirkkosanomien 12. lokakuuta koko sivun juttu Hervannassa tehtiin laupeuden työtä. Lisäksi olen kirjoittanut lehdistötiedotteita, puffeja, sekä haastattelun, joka julkaistiin seurakuntien työntekijöiden Arkki-portaalissa.

Kirjoitustöiden lisäksi tein kaikkia eteen sattuvia toimistotöitä, sekä pyörin kuvauskeikoilla valokuvaaja Hannu Jukolan apuna. Ehdinpä oman virastoni ulkopuolellakin vierailla kiertäessäni Tampereen hautausmailla hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtosen seurassa.

Kaikin puolin olen kiitollinen kaikille työtäni ohjanneille ihmisille, sekä koko Seurakuntien talon ystävälliselle väelle mukavasta ja antoisasta harjoittelujaksostani. Erityiskiitoksen tahdon esittää vielä Linkosuon lounasravintolalle sekä viestintäpäällikkö Marja Rautaselle.

Kiitos!