Naisten Pankin lainatuotot jäävät kiertämään ryhmälle

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nou Chantho on Naisten Pankin rahoittaman kyläpankin rahastonhoitaja Oudoun Povin kylässä Kambodzhassa.
Kuva: Naisten Pankki/Laura Pääkkönen

TV1:n Ulkolinjassa esitetyssä dokumentissa Mikrolainojen nurja puoli kerrottiin mikrolainojen ajaneen monet kehitysmaiden ihmiset perikatoon. Monet olivat menettäneet kaiken entisenkin omaisuutensa tai joutuneet velkakierteeseen, koska ovat joutuneet ottamaan koronkiskureilta kallista lainaa maksaakseen pienlainansa.

Osa ihmisistä oli allekirjoittanut lainapaperit tietämättä niiden sisällöstä, koska he eivät osaa lukea.

Mikrolainojen takaisinmaksu alkaa heti, jo ennen kuin perustetusta pienyrityksestä on ehtinyt tulla tuloa. Näin järjestöjen myöntämiä lainoja käytännössä rahoittavat luottopankit tekevät voittoa.

Kirkon Ulkomaanavun eli KUA:n viestintäpäällikkö Maija Sankari kertoo mikrolainojen saaman julkisuuden tuoneen alalle toimijoita, joiden ensisijainen tarkoitus on voiton tuottaminen pankkien omistajille. Lainoja myös annetaan naisille ottamatta selville, ymmärtävätkö nämä, mihin sitoutuvat lainaa ottaessaan ja onko heillä mahdollisuuksia maksaa takaisin.

Vastuullinen Lahjoittaminen -yhdistys palkitsi vapaaehtoisverkosto Naisten Pankin Vuoden 2012 varainhankkijana. Naisten Pankin lainat eroavat mikroluottopankkien lainoista, kertoo Maija Sankari.

– Naisten Pankin kyläpankit ovat naisten omien säästö- ja lainaryhmien omistamia. Lainoja annetaan vain ryhmän omille jäsenille, ja lainapäätökset tehdään ryhmässä yhdessä. Lainan antamisesta ei siis päätä mikään ulkopuolinen taho.

– Lainasta päättävät ovat itse takaamassa lainaa, jos ryhmätakaus on voimassa. Ryhmän intressissä ei ole antaa lainoja, joiden takaisinmaksu on mahdotonta.

Koulutus olennainen osa kyläpankkia

– Naisten Pankin ideologiaan kuuluu, että autamme kehitysmaiden naisia myös niissä elintärkeissä asioissa, joita yrittäjyyteen perustuva toimeentulo edellyttää. Tärkeimpänä esimerkkinä tästä on ammatti- ja yrittäjyyskoulutus sekä naisten oikeuksien parantaminen.

Säästäminen on aina osa kyläpankkitoimintaa. Usein ryhmän kokouksiin osallistuminen on jäsenille pakollista.

Sankari kertoo, että naisten on selvitettävä, mihin tarkoitukseen lainaa hakevat. Näin voidaan myös arvioida, millaisella aikataululla he pystyvät maksamaan lainan takaisin. Lainoja voivat saada ryhmän jäsenet tuloa tuottaviin tarkoituksiin.

– Usein ehtona on myös, että jäsenen on ensin pystyttävä säästämään tietty osa summasta, jotta hänellä on käsitys siitä, mitä rahasumma merkitsee.

Monissa ryhmissä on erillinen sosiaalinen rahasto, johon naiset säästävät kuukausittain pienen summan. Siitä voidaan antaa korottomia lainoja esimerkiksi sairastapauksessa, jotta varsinaista lainaa ei tarvitse käyttää tällaiseen tarkoitukseen.

Laina maksetaan takaisin yhteisesti sovitussa ajassa. Takaisinmaksun jälkeen koko pääoma jaetaan jälleen lainoina eteenpäin.

Pieni pesämuna karttuu vähitellen

Rahoja hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu. Rahat on varattu Naisten Pankin hankkeille, joita paikalliset kumppanit toteuttavat.

– Naisten Pankki antaa kyläpankeille pienen pesämunan, jota niiden ei tarvitse maksaa takaisin. Sen jälkeen kyläpankin varat karttuvat naisten säästöistä ja lainoista kertyvistä koroista. Naiset saavat koulutusta ja päättävät itse lainaehdoista, Sankari kertoo.

Ryhmä päättää keskenään korkotason, joka yleensä jää alemmaksi kuin muilla lainarahan lähteillä.

– Kyläpankkien lainoista maksetaan korkoa, sillä rahan arvon ymmärtäminen auttaa pitkäjänteiseen toimintaan ja yritystoiminnan lainalaisuuksiin perehtymisessä. Korot pääomitetaan kyläpankkiin palautuessaan ja laitetaan kiertämään uusina lainoina.

Jotkin mikrolainojen tuloksien esittelytilaisuuksista ovat dokumentin mukaan olleet markkinointitilaisuuksia, joihin on tuotu naisia busseilla kylän ulkopuolelta. Naisten Pankin lainanannon onnistumista seurataan Sankarin mukaan Ulkomaanavun paikallisten yhteistyökumppaneiden säännöllisen raportoinnin avulla. Myös KUA:n omat työntekijät tekevät seurantamatkoja hankkeisiin.

– Olen itse tutustunut säästö- ja lainaryhmän toimintaan Ugandassa. Kyseessä oli pari vuotta toiminut ryhmä. Siellä laina-aika oli aluksi kuukausi, ja tyypillisesti naiset hankkivat lainalla lähikaupungista jotain myytävää, jonka myivät pienellä voitolla.

– Myymiseen meni yleensä aikaa viikko, joten kuukauden laina-aika oli siihen sopiva. Vähitellen lainasumma kasvoi, ja takaisinmaksu saattoi olla esimerkiksi kuuden kuukauden päästä.

Asta Kettunen

Naisten Pankki

Naisten Pankki Tampere

Kirkon Ulkomaanapu

Vastuullinen Lahjoittaminen ry