Kirkkosanomat 20/2013
Jakelupäivä 18.12.2013
JututTuhkauksen yleistyminen ei ratkaise rahankäyttöä28.09.2011
Seurakuntapuutarhurien opintopäivät pidettiin Tampereella yli 20 vuoden tauon jälkeen. Ohjelmaan kuului tutustuminen Kalevankankaaseen. Seurakuntien taloustilanne on tiukentunut kirkosta eroamisten myötä, ja menot ovat viime vuosina ylittäneet tulot yhä useammassa seurakunnassa. Samaan aikaan niillä pysyy yhteiskunnallisia velvoitteita esimerkiksi hautauksessa. Yhteisövero-osuus ei ole täysin riittänyt hautauskustannuksiin, vaan tehtäviä on jouduttu rahoittamaan osin kirkollisverotuloilla. Kirkkohallitus on esittänyt, että 20–25 prosenttia kuluista saataisiin maksuista. Kirkkohallituksen keväisen päätöksen mukaan maksujen lähtökohtana on seurakunnalle koituvat hautasijan luovuttamisesta ja hautaamiseen liittyvistä palveluista aiheutuvat todelliset kustannukset. Nyt seurakunnat kattavat maksuilla keskimäärin vain 14 prosenttia hautauskustannuksista. Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo ihmettelee, miten seurakunnilla on varaa tähän. – Hautaustoimen tehtävät tulisi kattaa yhteisöverotuloilla ja maksuilla siten, että kirkollisveroa ei tarvitsisi käyttää hautaustoimeen. – Eräät seurakunnat toimivatkin jo näin, eivätkä heidän maksunsa ole herättäneet suurta kummastusta. Hautaustoimen osuus seurakuntien toiminnan kokonaiskustannuksista on vain hieman yli 10 prosenttia. Palo ei usko, että toiminnassa on saavutettavissa suuria säästöjä. Hautausmaiden ylläpito ei vielä ole maanlaajuisesti kovin hankalassa tilanteessa, mutta siinä on eroja. Tampereella verotulot vielä riittävät, mutta taloustilanne heikkenee täälläkin. – Väen vähentämisen ja säästöjen täytyy toki hautaustoimessa olla samassa rintamassa muun seurakuntien toiminnan kanssa, Tampereen seurakuntien hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen arvioi. Suurin osa siunataan kristillisestiSeurakuntien tehtäväksi on määrätty myös kirkkoon kuulumattomien hautaaminen. Kirkollisverolla kustannetaan nyt osa näistäkin hautauksista. Vaasan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Pekka Mäkinen huomauttaa, että osa pienistä seurakunnista saattaa vainajat hautaan maksutta, pitää kirkollisveronsa alhaalla ja hakee avustuksia hautauskuluihin. – Kirkollisvero on alhainen pienissä seurakunnissa. Olen sitä mieltä, että hinnat pitäisi saada kohdalleen, hän sanoo. Ruumiinsiunaus liittää hautaanpanon seurakuntatyöhön. Mäkisen mielipide on, että hautaustoimi pitäisi taloudellisesti saada erilleen hengellisestä työstä ja periä hautausveroa Ruotsin mallin mukaan. Vapaa-ajattelijain liitto esittää kirkollisveron poistamista, hautaamisen siirtämistä yhteiskunnalle ja yhteisövero-osuuden poistamista seurakunnilta. Kirkot voisivat sen mielestä periä jäsenmaksua. Kunnat eivät ole innostuneet uusien palvelujen hoitamisesta, mutta jos seurakuntalaisten määrä kutistuu pieneksi, on hautaaminen pakko rahoittaa muilla keinoin. – Suomi ei ole niin maallistunut yhteiskunta, että hautaamista seurakuntien tehtävänä tulisi muuttaa. Vainajista 97 prosenttia haudataan evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmaille. Näistä 97 prosenttia siunataan hautaan kristillisesti, Palo sanoo. Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura otti tammikuussa Hautausmaahallinnon neuvottelupäivillä kantaa aiheeseen kannattaen vaihtoehtoa, jonka mukaan valtio korvaisi täysimääräisesti kirkolle aiheutuneet kulut sen hoitamista yhteiskunnallista velvoitteista. Hän totesi tämän olevan yksinkertaisin ja todennäköisesti myös kustannustehokkain ongelmanratkaisu. Mistä tuloja?Kasvihuoneita ajetaan alas Tampereen lisäksi muuallakin maassa niiden kunnon rapistuessa. Hautojen kaivamista teetetään jo ulkopuolisilla. – Laadun täytyy säilyä, vaikka urakoitsijat vaihtuvat. Myös hengellisyys pitää huomioida, Mäkinen sanoo. Messukylän seurakunnassa on suunniteltu hautausmaan vessojen kunnostamista talkoilla. Kirkkoherra Jari Nurmi huomio käytännön talkootyön olevan arvokasta. Turussa on puhuttanut krematoriolämmön hyötykäyttö. Vaasassa talteenottoa selvitettiin uunia uusittaessa, mutta hyöty arvioitiin pieneksi kustannuksiin verrattuna. Mäkisen mielestä pitäisi keskustella myös lämmön hyödyntämiseen suhtautumisesta. Lehtonen muistuttaa tuhkaamisenkin tuovan kuluja. Vanhoja arkkuhautoja käytetään uurnapaikkoina etenkin Kalevankankaalla. Yhteen perinteiseen arkkuhautaan mahtuu monta uurnaa. Uusi krematoriouuni on suunnitelmissa Vatialaan. Yhteinen kirkkovaltuusto päättää noin kolmen miljoonan euron sijoituksesta talousarvion yhteydessä, ja tuhkaamaan on tarkoitus päästä vuonna 2013. Nyt vain pieni osa tamperelaisvainajista pystytään tuhkaamaan omassa kunnassa, jatkossa tila riittäisi koko Pirkanmaalle. Koko maan vainajista tuhkataan nyt kolmannes, Tampereella jo kolme neljästä. Lehtonen arvioi osuuden voivan Tampereellakin kasvaa vielä hieman. Osa haluaa silti yhä perinteisen arkkuhautauksen. Palo huomauttaa krematorioiden ylläpidon tulevan kalliimmaksi, jos suodatustekniikan vaatimukset kiristyvät. Hän ihmettelee investointien jäävän krematoriota ylläpitävän seurakunnan maksettaviksi, vaikka laitos palvelee lähikuntiakin. Myös virkistystä ja kulttuuriaLehtonen muistuttaa hautausmailla olevan myös virkistys- ja kulttuuriarvoa. Pirkanmaan maakuntamuseo kartoittaa nyt Pyynikin kirkkopuiston kuntoa. Entinen hautausmaa oli käytössä noin sata vuotta. Mäkinen kehottaa seurakuntia huolehtimaan siitä, että kaikki hautausmaat ovat kunnolla käytössä. Muistomerkeissä ja merkkihenkilöiden hautapaikoissakin on oltava varovainen: eriarvoisuus ei saa korostua. Vaasassa on kesän 2011 aikana seurattu hautojen hoidon tasoa. Huomautuksen jälkeen omaisilla on vuosi aikaa kunnostaa hauta. Hautojen hoitoa seurataan Vaasassa noin viiden vuoden välein, ja silloin yleensä noin 200–300 hautaa todetaan riittämättömästi hoidetuksi. Hautojen hoitoon on syntynyt omia käytäntöjä. Esimerkiksi Tampereella on ainaishoitosopimuksia, joista vanhimmat periytyvät vuodelta 1839. Ne on tarkoitus lakkauttaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Hauta myös koetaan omistetuksi, mistä syntyy kiistoja. Mäkisen mielestä näistä pitäisikin olla yhtenäinen käytäntö koko maassa. Asta Kettunen Juice Leskinen täytti ehdon, jonka mukaan Kalevankankaalle haudattavan tulee olla ollut 40 vuotta Tampereen seurakuntien jäsen. Lue lisää
|
Uusimmat kommentit