Kirkkosanomat 20/2013
Jakelupäivä 18.12.2013
JututLucian valo kuluu adventin ajan perinteisiin07.12.2011
Joulun sanomaa soi kello enkelten, laulaa Svenska samskolanin kahdeksasluokkalaisten Lucia-kurssi. Luciaksi puettu Jennifer Lampi harjoittelee varovaisen juhlallista kävelyä palavat kynttilät päässään. Ensiesitys on De vacraste julsångerna med Lucia 11. joulukuuta kello 19. Se on osa Vanhan kirkon Soiva joulutori -sarjaa 9.–23.12. Siihen kuuluvat myös yhdeksän muuta Vanhassa kirkossa pidettävää seurakuntien konserttia, Aleksanterin kirkossa järjestettävä Elvis Christmas ja muut Vanhassa kirkossa pidettävät Kauneimmat joululaulut 14., 17., 19. ja 21.12. 17 esiintymispaikan joukossa on vanhainkotien lisäksi myös erityiskoulu ja Tammenlehväkeskus. Joskus pyynnöstä tehdään myös pikaisia lisäkeikkoja. Iltojen lisäksi esiintymisiin kuluu kaksi kokonaista koulupäivää. Osa esiintymisistä suunnataan hyväntekeväisyyteen tai ihmisten iloksi, osalla kerätään rahaa ensi vuoden luokkaretkeä varten. Kahdessa paikassa ovat mukana myös tonttuilevat Luciat 4. luokalta. De vacraste julsångerna med Lucia alkaa kulkueella ja nuorten musiikkiesityksillä. Suurin osa lauluista kuorolla on ruotsiksi tai suomeksi, mutta joukossa on myös englannin-, espanjan- ja latinankielisiä lauluja. – Lucia-kulkueen jälkeen lauletaan niin paljon kuin vaan ehditään, tuttuja ja tunnelmallisia joululauluja, kertoo ruotsalaisen seurakunnan kanttori Paula Sirén. Yhteislauluihin kuuluvat esimerkiksi 1800-luvulla tehdyt joululaulut Nu tändas tusen juleljus ja När juldagsmorgon glimmar. – Kauneimpien joululaulujen ruotsinkielinen vihko, kuten virsikirjakaan, ei ole yksi yhteen suomenkielisen version kanssa, mutta tutuimmat ja rakastetuimmat laulut ovat pääosin yhteisiä, kertoo Sirén ja toivottaa väen tervetulleeksi laulamaan kauneimpia myös ruotsiksi. Pienet hengähdystauot laulamiseen tuo pasuunakvartetti, joka soittaa kaksi kappaletta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta siinä kerätään kolehti, jonka kohde esitellään laulujen lomassa. Legenda sopi lukukauden päätteeksiLucian päivän vietto 13. joulukuuta on jo pitkään kuulunut joulun odotuksen perinteisiin. Taustalla on ajatus tuoda valoa vuoden pimeimpään aikaan. Henkilö, josta legenda sai alkunsa, syntyi tiettävästi vuonna 283 ja kuoli vuonna 303. Yhden legendan mukaan hänen sulhasensa kavalsi Lucian olevan kristitty aikana, jona Rooman keisari Diocletianus vainosi kristittyjä. Lucian ympärille yritettiin muun muassa sytyttää tuli, joka ei kuitenkaan tarttunut häneen. Luciaa on ilmeisesti palvottu pyhimyksenä Italiassa jo 400-luvulla. Pohjoismaihin Lucia-kultti siirtyi keskiajalla, ja Suomessa varhaisin maininta on 1330-luvulta. Ensimmäinen Lucia valittiin Suomessa vuonna 1898, ja kilpailut ja kulkueet yleistyivät 1900-luvulla. Helsingissä valittiin 1950 Svenskfinlands Rikslucia, josta juontaa nykyinen Suomen Lucian valinta. Vanhoja ihmisiä iloisiksiSvenska samskolanissa perinne on jatkunut katkeamattomana talvisodasta lähtien, opettaja Lisbeth Nyström kertoo. – Tässä on myös sosiaalinen ajatus. Puolet esiintymispalkkioista menee hyväntekeväisyyteen, ja oppilaat näkevät, millaisissa oloissa esimerkiksi sotaveteraanit elävät, hän sanoo. – Musiikki on kivaa, ja on kiva tehdä vanhoja ihmisiä iloiseksi, perustelee Ida Tarko kurssille osallistumistaan. Myös muut kurssilaiset ovat sitä mieltä, että hymyileminen tuo iloa joulun odotukseen. Valoa tuo lisäksi esimerkiksi leipominen, lahjojen antaminen ja joulukorttien lähettäminen yksinäisille ihmisille. Folkhälsanin tämän vuoden Lucia-keräys keskittyykin tukemaan yksinäisiä vanhuksia. Alun perin Lucian kerrotaan olleen ruskeahiuksinen, mutta nykyään valon ja ilon tuojalle kelpuutetaan muunkin väriset hiukset. Asta Kettunen Kauneimmat joululaulut Tampereen seurakunnissa Joulun ajan konsertit Tampereen seurakunnissa
Alexcander Vahtikari (metallofoni) ja Fred Saxberg (basso, kongorummut) harjoittelevat koulun kellarikerroksessa. Soittajista kuvasta puuttuu Alexander Lundström (triangeli, quiro). |
Uusimmat kommentit