Yhä nuoremmat naiset Suojakodin asiakkaina

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Naisten Suojakoti palvelee myös puhelimitse tarjoten tukea ympäri vuorokauden numeroissa 050 405 2840 ja (03) 31400 400.
Kuva: Hannu Jukola

– Tyypillisin asiakas tänä päivänä on nuori, moniongelmainen nainen. Asunnottomuus, päihteiden käyttö ja lähisuhdeväkivalta ovat edelleen yleisimpiä syitä hakeutua Suojakotiin, kertoo Naisten Suojakodin johtaja Pia Soidinmäki.

Naisten Suojakoti tarjoaa naisille kuntouttavaa, tilapäistä asumis- ja turvakotipalvelua asunnottomuuden, perheväkivallan, päihderiippuvuuden, mielenterveysongelman tai muun kriisin kohdatessa.

Suojakoti tarjoaa palveluitaan tamperelaisille ja muiden kuntien asukkaille. Suojakotiin voi hakeutua myös äiti lapsineen.

Tampereen seurakuntien diakoniatoimessa havahduttiin 1970-luvulla siihen, että asunnottomille ja vaikeuksiin joutuneille naisille ei ollut omaa hätämajoitusta. Miehille oli perustettu yömaja vuonna 1963.
   
Tampereen seurakunnat ja joukko järjestöjä perustivat kristillisen Naisten Suojakodin vuonna 1972. Nykyisissä toimitiloissa Peltolammilla se on toiminut helmikuusta 1991.

Nykyisin suurin asiakasryhmä ovat nuoret, 18–25-vuotiaat naiset.
– Asiakaskunta on nuorentunut vuosikymmenten saatossa. Tyypillistä on, että asiakkaan elämänhallintataidoissa on puutteita ja ongelmat kietoutuvat monella tavalla yhteen, miettii Soidinmäki.

– Asiakkaan kokonaistilannetta usein vaikeuttaa myös huono oman talouden hallinta, lisää sosiaaliohjaaja Bahar Khorasanzad.

Asiakkaan ehdoilla

Työmuotoina käytetään psykososiaalista tukea ja palveluohjausta. Asiakkaan omia voimavaroja vahvistetaan kuntouttavan toiminnan ja ryhmätoiminnan avulla. Suojakoti on päihteetön yksikkö ja sen asiakkaita kannustetaan päihteettömään elämäntapaan.

– Jokaiselle asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Asiakasta tuetaan palveluihin ja hoitoon ohjautumisessa yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa, selvittää Soidinmäki.

Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat sosiaali- ja terveystoimi, A-klinikka, K-klinikka , asuntoviranomaiset sekä muut julkiset ja yksityiset palveluntuottajat.

Suojakodissa asutaan 1–2 hengen huoneissa. Palveluun kuuluvat oman keittiön valmistamat ateriat. Kodikkaissa oleskelutiloissa on mahdollisuus lukea lehtiä, katsella televisiota ja käyttää talon tietokonetta.

Suojakodissa on 20 asiakaspaikkaa ja pihapiirissä 5 tukiasuntoa. Viipyminen vaihtelee yhdestä vuorokaudesta yli vuoteen. Lyhyet käynnit ovat Suojakodille iso haaste.

– Moni akuutista tilanteesta Suojakotiin hakeutunut nainen palaa entiseen ympäristöön tai perhetilanteeseen parin vuorokauden kuluttua. Vaarana on, että päihteidenkäyttö jatkuu tai väkivaltatilanteet toistuvat. Asiakas ei ole motivoitunut tai hänellä ei ole voimavaroja tuen vastaanottamiseen. Myös toimijoiden välistä yhteistyötä ja hyviä puuttumisen käytäntöjä kaivataan lähisuhdeväkivaltatilanteissa, pohtii Soidinmäki. 

Naisten Suojakodin emäntä on Tarja Helminen.
Kuva: Hannu Jukola

”Kerään voimia”

– Suojakoti antoi minulle ja lapsille turvapaikan. Olen saanut kerätä voimia rauhassa ja voin alkaa selvittää asioita, miettii Katja, joka tuli kahden lapsensa kanssa Suojakotiin keväällä. 
  
Katjan vastoinkäymiset alkoivat, kun hän ja lapset saivat häädön asunnostaan viime syksynä.

– Asuimme ensin ystävättäreni luona, mutta sitten muutimme lasteni isän, entisen puolisoni luokse. Se oli virhe. Meille tuli miehen kanssa erimielisyyksiä ja tilanne purkautui väkivaltana minua kohtaan. Hän käyttäytyi uhkaavasti myös lapsia kohtaan. 

Katja ja lapset pääsivät Naisten Suojakotiin. Perhe asuu tällä hetkellä tukiasunnossa. 

– Lapset ovat onneksi viihtyneet. Kesällä on kerätty voimia uiden ja ulkoillen. Tämä on rauhallinen ja luonnonläheinen paikka, kiittelee Katja ympäristöä.  

Arki on alkanut sujua. Lapset ovat koulussa päivisin ja Katjalla on aikaa selvittää asioita. Omien kotiaskareiden ohella hän auttaa Suojakodin keittiössä, pyykkien mankeloinnissa ja kukkien hoidossa. Asukkaat huolehtivat myös lahjoitustavaroiden varastosta. 

– Asunto pitäisi löytää ensin. Työpaikkaa minulla ei tällä hetkellä ole.
 
Katja haluaa rohkaista tukea tarvitsevia ottamaan yhteyttä Suojakotiin. Hänkin sai tarjouksen Suojakotiin muuttamisesta jo aiemmin, mutta oli liian epäluuloinen ottaakseen sen vastaan.

– Jälkeenpäin ajatellen oli tyhmää, ettemme tulleet aiemmin. Tämä paikka on ihan erilainen kuin kuvittelin. Elämässä sattuu ja tapahtuu. Jokaiselle voi joskus tulla vastoinkäymisiä. Silloin kannattaa ottaa kaikki saatavilla oleva apu rohkeasti vastaan.  

Suojakodin asukkaan nimi on muutettu. 

Kirsi Airikka

Työtä tamperelaisten naisten ja lasten hyväksi 

 – Valkonauhan toiminta on aina ollut monimuotoista. Olemme koko ajan valmiita ottamaan uusia haasteita vastaan, miettii Tampereen Valkonauhan puheenjohtaja Eeva Ahonen-Hakala.

Tampereen Valkonauha ry on vuonna 1902 perustettu naisten kristillinen sosiaali- ja raittiustyötä tekevä järjestö. Yhdistyksen historiikki kertoo monipuolisesta ja käytännönläheisestä työstä naisten, nuorten ja perheiden parissa.

Raittius oli voimakkaasti esillä Suomessa 1900-luvun alussa. Tamperelaisella raittiusväellä oli erityinen huoli nuorista naisista, jotka tulivat kaupunkiin tehdastyöläisiksi ja kotiapulaisiksi. Naisille avattiin Yömaja, jota hoiti Iida Seilanen, lempinimeltään ”Kadun lasten äiti”. Hän oli myös yksi Tampereen ensimmäisistä naispoliiseista, joiden palkkaamiseksi Valkonauha teki uutterasti töitä.
 
Valkonauha teki kouluvierailuja ja järjesti leikkikenttätoimintaa. Kaupungissa alettiin soittaa ”lasten kelloja” Valkonauhan pyynnöstä. Kirkonkellot kutsuivat lapsia iltaisin kotiin. 

Voimavarat yhteen

Vuosina 1943–70 Valkonauha teki yhä enemmän sosiaalista työtä, lisäsi näkyvyyttään kaupungissa ja osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valkonauha oli mukana perustamassa Naisten Suojakotia ja tukee edelleen sen toimintaa.  

Valkonauhan toimintamuotoina ovat nykyisin erilaiset ryhmät, tukihenkilötoiminta, seminaarit ja henkilökohtaiset keskustelut. Palvelut pyritään tarjoamaan matalan kynnyksen periaatteella ja maksuttomina.

– Valkonauhan tulisi entistä enemmän tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Vapaaehtoistyötä tekevien yhdistysten kannattaisi myös yhdistää voimavarojaan. Esimerkkinä yhteistyöstä on Suojakodin ja Valkonauhan yhteinen Lääkkeitä lähisuhdeväkivaltaan -seminaari, miettii Eeva Ahonen-Hakala. 

Eläkkeellä oleva lehtori Anja Aalto on yksi Valkonauhan jäsenistä, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä naisten ja perheiden hyväksi vuosikymmeniä. Hän toimi Tampereen Valkonauhan puheenjohtajana vuosina 1991–1999.

– Naisten ja lasten asia sekä kristillinen auttamistyö ovat aina olleet sydäntäni lähellä. Työhön on kannustanut myös erään läheisen ihmisen alkoholismi.

– Tampereella on tänäkin kesänä keskusteltu ja kirjoitettu julkijuopottelusta. Päihdetyö on edelleen mitä ajankohtaisin asia, sanoo Aalto.

Kirsi Airikka

Seminaari lähisuhdeväkivallasta

Tampereen Valkonauhan ja Naisten Suojakodin yhteinen juhlaseminaari järjestetään perjantaina 21. syyskuuta Seurakuntien talon Näsin Salissa, osoitteessa Näsilinnankatu 26.

Molemmat yhdistykset viettävät tänä vuonna juhlavuottaan. Valkonauha on toiminut 110 vuotta ja Suojakoti 40 vuotta.

Seminaarin teemana on Lääkkeitä lähisuhdeväkivaltaan? Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Osallistujille tarjotaan keittolounas ja kahvi.
Tervehdykset klo 10–11, seminaari klo 11–15.30.

Seminaarin ohjelma