Kiintopiste keskellä toimintaa

– Vaikka juhlimme kymmenvuotiasta kirkkoa, emme juhli seiniä, vaan toimintaa, jonka ne ovat mahdollistaneet ja jatkossakin mahdollistavat.

Näin määrittelee Aitolahden seurakunnan kirkkoherra Juha Vuorio.
Kun kirkon suunnittelukilpailu vuonna 1998 järjestettiin, sen pohjaksi hahmoteltiin monipuolista seurakuntaelämää varten tarvittavat kauniit, toimivat ja viihtyisät tilat. Kirkko sisältää esimerkiksi punttisalin, puutyöpajan ja saunan.

Silloiset ratkaisut ovat osoittautuneet käytännössä oikeiksi.
Vuosikymmenen aikana kirkossa on laskettu olleen yli puoli miljoonaa käyntiä.

 

 Tahdomme juhlia ja esitellä monipuolista seurakuntatoimintaa, jonka kymmenen vuotta täyttävä Aitolahden kirkko mahdollistaa, kirkkoherra Juha Vuorio sanoo. Kuva: Marjaana Malkamäki

 

Kirkko onkin kiintopiste keskellä toimintaa ja palvelee ankkuroitumista pysyvään.
– Tampereen seurakuntien rakenneratkaisun lopputuloksesta välittämättä monipuolinen toiminta Aitolahden kirkossa säilyy, Vuorio vakuuttaa.
Hän huomauttaa, että kirkkoon astuvalta ei kysytä, onko hän juuri tämän seurakunnan jäsen.

Painopiste pysyy perheissä ja vastuunkantajissa

Aitolahden seurakunta on jo uuden kirkon suunnittelun ajoista asti pyrkinyt keskittymään 0–18 -vuotiaiden ja heidän perheidensä kohtaamiseen.
– Perheiden tukeminen kristillisessä kasvatuksessa pysyy painopisteenä myös tulevaisuudessa. Toki kaikki seurakuntalaiset iästä riippumatta pyritään ottamaan huomioon.
Kun Vuorio aloitti Aitolahden kirkkoherrana vuonna 1983, seurakunnassa oli runsaat 2200 jäsentä. Siitä määrä on kasvanut yli kolminkertaiseksi.
Kirkko pysyy alueen keskuksena, vaikka kulmille kaavaillut toistakymmentä tuhatta uutta asukasta saapuisivat. Alueen ikärakenne taas pysyy ennusteiden mukaan nuorekkaana.
Seurakunnan kahdeksansataa alakouluikäistä käyttävät kirkkoa ahkerasti, ja yhteistyö koulun kanssa on vilkasta. Rippikoululaisista noin puolet jää isoskoulutukseen.

Työssäkäyvää väkeä houkutetaan toimintaan

Seurakuntien kärkihankkeisiin liittyviä kirkkopolun tallaamista, olohuonemaista kirkon käyttöä, jumalanpalvelusten profilointia ja vapaaehtoisten vastuun lisäämistä kohti ponnistellaan Aitolahdellakin.
– Haasteena on työssäkäyvän väestön houkuttaminen mukaan. Seuraavan kymmenen vuoden tavoite on saada eri-ikäiset ihmiset sankoin joukoin sanan kuuloon, toimimaan seurakunnassa ja kantamaan vastuuta. Vapaaehtoisjoukon kasvattamisella pyritään turvaamaan se, että voimavarojen vähetessäkin seurakunta elää vilkkaasti.
Mikkelinpäivänä 2. lokakuuta kirkon juhlaviikon päättävä messu järjestetään erityisesti lapsiperheille. Tulevana vuonna perheille profiloituja messuja on tarkoitus pitää kerran kuukaudessa.
– Joka tapauksessa pyhänä pidetään messu, mutta se pohdituttaa, millainen ja milloin. Näkökulmamme on, ettei messujen ole pakko aina alkaa kello 10, vaan lasten ja nuorten messuja voi järjestää muulloinkin.
Seurakunta on yhteisö, jossa sananmukaisesti tullaan yhteen. Toiminta on kuitenkin erilaista kuin ennen.
– Ihmisten käytettävissä olevalle ajalle on paljon muutakin tarjontaa. Aika on muuttunut, mutta sanoma pysyy.

Asta Kettunen