Kirkkosanomat 20/2013
Jakelupäivä 18.12.2013
JututSelkeä päätös toi helpotuksen Kaivannon sairaalassa12.10.2011 – Täällä ollaan helpottuneita, että lopulta tuli selkeä päätös. Kaksi vuotta on eletty epävarmuudessa, nyt arki voi jatkua. Näin tiivistää sairaalapastori Heimo Suonsivu potilaiden ja henkilökunnan tuntoja sen jälkeen, kun tieto Kaivannon sairaalan toiminnan jatkumisesta Kangasalla tuli. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus esitti, että osa Kaivannon sairaalapaikoista olisi sijoitettu Pitkäniemeen, osa Valkeakosken aluesairaalaan tehtävään uudisrakennukseen. Samalla olisi lisätty avohoitoa. Sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Arto Satonen sanoo, ettei Kaivannon jatkuminen merkitse minkään muun lopettamista. Uudisrakennus Valkeakoskelle jää nyt toteutumatta.
Satonen toteaa kotisivullaan äänestäneensä Kaivannon psykiatrinen sairaalan säilymisen puolesta, koska piti ehdotettua laitospaikkojen vähentämistä ylimitoitettuna. Hän arvioi, ettei valtuuston enemmistö halunnut sulkea Kaivantoa, koska pelkäsi avohoidon varaan joutuvan laitoshoidon tarpeessa olevia potilaita. – Kaivannon käyttäjäkunnat oman tahtonsa mukaisesti käyttävät jatkossakin nykyisessä laajuudessa laitoshoitoa avohoidon rinnalla. Hän toteaa myös, että 1990-luvun laman alkuvaiheessa laitospaikkoja ajettiin voimakkaasti alas, ja seuraukset näkyivät valitettavan pitkään. – Tavoitteena on avohoidon lisääminen yhteistyössä alueemme kuntien kanssa. Pitkäniemen osalta joudutaan nyt miettimään sairaansijojen määrää, huomauttaa puolestaan Valkeakosken aluesairaalan johtava lääkäri Juha Alanko. Suonsivun mielestä päätöksen siirtyminenkin on kertonut kokonaisuuden vaikeudesta. Kehitettävää riittää– Valtuuston päätöksen jälkeen olemme uudessa tilanteessa. Psykiatrian toimialueen tavoitteena on aloittaa keskustelu jatkosta meitä käyttävien kuntien kanssa, sanoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen johtaja Klaus Lehtinen. Lehtisen suurin huoli on, etteivät avohoidosta vastaavat kunnat lähde kehittämään sitä riittävästi. – Avohoitoa korostettiin erityisesti 80-luvulla. 90-luvun laman myötä sairaaloita ajettiin varsin hallitsemattomasti alas ilman avohoidon vastaavaa kehittämistä. Suomi on edelleen varsin laitosvaltainen maa, olemme selvästi jäljessä muuta Eurooppaa mukaan lukien entiset itäblokin maat. – Sairaalahoidon määrä on viime vuosina laskenut ja odotettavissa on, että se laskee edelleen selvästi. Tämä johtaa väistämättä osastojen sulkemiseen. Vuonna 2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalinjasi laitoshoidon vähentämisen ja avohoidon kehittämisen keskeiseksi valtakunnalliseksi tavoitteeksi. Myös sairaalahoito kaipaa kehittämistä: – Nykyiset akuuttiosastot ovat liian suuria, (16–30 -paikkaisia), eikä niissä ole potilaille omia huoneita, Lehtinen sanoo. Hän huomauttaa myös viestinnän Pitkäniemestä olleen yksipuolista, mikä on vaikuttanut potilaiden ja omaisten mielikuviin. – Pitkäniemestä on luotu kuvaa paikkana, joka slummiutuu ja jossa potilaat jätetään aivan liian lyhyen sairaalahoidon jälkeen omaisten vastuulle. Psykiatrian tulevaisuusohjelman keskeisin tavoite on hoidon laadun parantaminen. Tämä tarkoittaa Lehtisen mukaan nykyisestä huomattavasti tehostettua vakavien psykiatristen häiriöiden hoidon suunnittelua. Rakenteet murroksessaTampereen seurakuntien sairaalasielunhoidon johtaja Antti Sipola kertoo, että tässä vaiheessa Kaivanto-päätös ei työmuodossa ole kovasti vaikuttanut. – Koska sairaalan toiminta jatkuu, jatkaa pappikin siellä. Työssämme huoli on potilaissa, omaisissa ja henkilökunnassa. Koko kirkon kentässä on epävarmuutta muista syistä kuin sairaalamaailman muutoksista. Terveydenhuollon rakenteiden nopeassa muutoksessa sielunhoito on viime vuosikymmenellä pyrkinyt tukemaan henkilökuntaa aiempaa enemmän. Sairaalapastori on ollut osa vuonna 1963 perustetun Kaivannon sairaalan henkilökuntaa jo 1970-luvun alusta. – Itse koen työn tarpeellisena ja luontevana osana sairaalaa, ja siihen on täällä totuttu. Kuntouttavaa toimintaaKaivannossakin avohoitoa kehitetään, ja potilaita käy myös sairaalan ulkopuolelta: tekstiilisali ja puuverstas ovat kuntouttavaa ja kuntoa ylläpitävää toimintaa. Ohjaaja Mira Saarinen huomauttaa sairaalan luontoympäristön tukevan kuntoutumista. Puutyöpajassa käy potilaita sairaalan kaikilta osastoilta voimiensa mukaan, mutta myös avohoidosta. Pajassa saa tehdä työtä itselle. Ohjaaja Tapani Lepo suree työpajojen osaa katoavana luonnonvarana: – Yhdessä tekeminen ja toimiminen on tärkeässä osassa. Se antaa hyvin monelle nostetta elämään. Pian eläkkeelle jäävä Lepo on työskennellyt Kaivannossa 18 vuotta. Hän painottaa yhteistyön tärkeyttä muiden osastojen ja mielenterveystoimiston kanssa. Myös yhteistyö sairaalapastorin kanssa on ollut loistava. Käymään tullut avopotilas tiedusteleekin ovensuusta: – Milloin on seuraava päivähartaus? Asta Kettunen Lue lisää: Sairaalapastori auttaa löytämään |
Uusimmat kommentit