Ekumeeninen työ etsii uskon yhteistä ydintä
10.10.2012
Sisar Theresa Jezl ja kirkkoherra, isä Zenon Strykowski katolisesta Pyhän ristin seurakunnasta, pastori Jorma Katainen Tampereen adventtiseurakunnasta, pastori Ville Aalo Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymästä, kirkkoherra, isä Markku Toivanen Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta, kappalainen Jukka-Pekka Ruusukallio Harjun ev.lut. seurakunnasta, kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen Harjun ev.lut. seurakunnasta ja toimitusjohtaja Piia Nurmela Tampereen Nuorten Naisten Kristillisestä Yhdistyksestä kutsuvat kaikkia ekumeeniseen seminaariin.
Kuva: Hannu Jukola
– Ekumeeninen työ on siinä mielessä kantanut hedelmää, että kristityt uskaltavat kohdata ja tutustua toisiinsa. On hyvä kohdata omat ensin, sitten on helpompaa kohdata vieraita.
Näin miettii Tampereen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, isä Markku Toivanen.
Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten suhtautumisessa oli epäluuloa ja kyräilyä.
– Ekumeenisen työn tuloksena uskallamme tulla katsomaan: ”ai teillä tehdään noin ja meillä tehdään näin”. Kulttuurien kohtaaminen on luontevaa, hän iloitsee.
Tilojen lainaamiselle
ei ole estettä
Evankelis-luterilaisen kirkon piispat viittasivat tähän uusiessaan vastikään ohjetta tilojen käytöstä. Piispat totesivat maamme ekumeenisen ja uskonnollisen tilanteen kokeneen syvällisiä muutoksia viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
Ohjeessa sanotaan, ettei ole estettä lainata kirkkorakennuksia tai seurakunnan muita tiloja kristillisille kirkoille ja yhteisöille näiden jumalanpalveluksia ja muita toimituksia varten. Koska Suomessa toimii aiempaa enemmän erilaisia kristillisiä yhteisöjä, ei myöskään katsota tarkoituksenmukaiseksi laatia tyhjentävää listaa kristillisiksi katsottavista yhteisöistä.
Tilojen lainaaminen perustuu kristilliseen vieraanvaraisuuteen. Kristilliset kirkkokunnat ovat yhtä mieltä siitä, että kuka tahansa voi astua sisään kenen hyvänsä kirkkoon tai kokoontumispaikkaan.
– Adventtiseurakunnassa eri kristityt eri järjestöissä nähdään Jumalan lapsina. Jumala tuntee omansa. Vaikka eroavuuksia opillisissa tulkinnoissa on, se ei saa estää kanssakäymistä, sanoo Jorma Katainen Tampereen adventtiseurakunnasta.
– Kirkkomme ovet ovat avoinna kaikille. Seurakuntana osallistumme yhteiskristillisiin tilaisuuksiin. Itse olen mukana Tampereen alueen yhteiskristillisissä neuvotteluissa ja tapahtumissa. Ne ovat rakentavia
– On silti hyvä säilyttää identiteetti omasta hengellisestä kodista. Nykyisin on vallalla hengellinen shoppailu-ilmiö: mennään sinne, missä on tarjolla kiinnostavinta ohjelmaa, Katainen harmittelee.
Adventtiseurakunnissa on vapaa ehtoollisyhteys, johon voi osallistua myös ei-seurakuntaan kuuluva.
Pastori Tapio Lohikko Tampereen Baptistiseurakunnasta kaipaa muutoksia Suomen ekumeenisen neuvoston sääntöihin siten, että olisi mahdollista perustaa sen alaisia paikallisosastoja.
– Tämä toisi ekumenian lähemmäksi paikallisseurakuntia, koska ne joutuisivat itse perehtymään siihen, mitä koko käsite oikeastaan tarkoittaa – miten se eroaa esimerkiksi yhteiskristillisyydestä – ja siten miettimään omaa suhdettaan siihen.
– Paikallisosastoksi järjestäytyminen toisi jämäkkyyttä ekumeenisten ryhmien toimintaan, koska niihin ei "ajauduttaisi" vaan liityttäisiin (tai ei liityttäisi) tietoisen prosessoinnin kautta.
Päämääränä
kristittyjen ykseys
Ekumeniasta voi olla moneksi. Vuosittain palkittava Ekumeeninen tekokin voi olla yksilön, seurakunnan tai ihmisryhmän yksittäinen teko, prosessi, uusi aloite tai pitkä perinne.
Ekumeenisia tekoja tapahtuu usein, sanoo katolinen sisar Theresa Jezl: eri kirkkokunnat rukoilevat yhdessä tai toistensa puolesta, ja käytävät toistensa kirkkorakennuksia.
– Joka sunnuntain messussa on vieraita toisten kirkkokunnista. Ainoa vaikea asia on, että vain katolilaiset voivat saada ehtoollisen katolisissa messuissa.
– Voimme käydä toisten kirkon jumalanpalveluksessa ja tilaisuuksissa. Emme voi osallistua ehtoolliseen, mutta voimme rukoilla, laulaa virsiä ynnä muuta.
Tampereen ev.lut. seurakuntien englanninkielistä toimintaa vetävän pastori Ville Aalon mielestä ekumeeninen teko lähtee ennen kaikkea avoimesta mielestä. Siitä, että antaa arvostuksen muille kirkkokunnille ja heidän tavalleen toteuttaa kristillistä uskoa elämässään.
– Upeaa olisi, jos menisimme tutustumaan muiden kirkkokuntien toimintaan; ymmärtäisimme tätä kautta heidän tapojaan paremmin ja oppisimme myös arvostamaan niitä enemmän. Kristillisyydessä ja sen toteuttamisessa arjessa on tilaa ja leveyttä. Kyse on enemmän asenteesta kuin varsinaisesti teosta.
– Ekumeenista on toiminta, jossa kuullaan toista, määrittelee Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri, pastori Heikki Huttunen, määrittelee Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri, kirkolliskokouksen jäsen ja pastori Heikki Huttunen.
Hän edustaa Suomen ortodoksista kirkkoa Kirkkojen Maailmanneuvoston keskuskomiteassa.
Kun katsotaan satoja vuosia taaksepäin, kirkkokuntien kesken on voinut olla rajoituksia esimerkiksi niin, että jumalanpalvelukseen osallistuvat vain ne, jotka osallistuneet pyhään ehtoolliseen.
– Kristinusko on kuitenkin ulospäin suuntautunut uskonto, johon ei kuulu sulkeutuneisuus. Sen opetus on aina avoin kaikille.
Huttunen tähdentää, että nyky-Suomessa ei ole varaa sulkeutuneisuuteen. Nykyaika on avoimuuden aikaa.
– Voi mennä käymään mihin vain, mutta pitää noudattaa niiden toiveita, keiden kotona ollaan.
Sillä on kuitenkin väliä, miten Kristusta seurataan:
– Kristinusko ei ole yleistä tunnelmointia, vaan se pyrkii kutsumaan meitä totuuteen. Ei ole ihan yksi lysti, mitä palvellaan: jos jonkun Jumala on mammona tai valta, pitää osata sanoa, että olet aivan väärillä poluilla.
Tähän viittaa myös Tapio Lohikko:
– Jos tiedetään jonkin ryhmän olevan hengellisesti sairas tai harhaoppinen, ei sellaisissa tilaisuuksissa käymiseen voi suhtautua välinpitämättömästi. Mutta lopullisen valinnan osallistumisistaan tekee jokainen itse.
Huttunen muistuttaa, että ekumenia on kristillinen liike, jonka peruskallio on Kristus.
– On aivan perus-ahaa-elämys löytää se, että toisessa kirkossa seurataan samaa Kristusta kuin omassani. Voi luottaa siihen, että toinenkin näkemys on kristillinen, mutta Kristusta ei seurata samalla tavalla. Tämä velvoittaa meitä etsimään, mikä on se yhteinen kivi.
Yhteistä ydintä etsitään sekä teologisella että käytännön tasolla.
– Suomalainen ekumenia on vahvasti kadun tallaajien ja seurakuntalaisten liike.
Seminaari ja viikko
aiheen parissa
Huttunen muistuttaa, että yksi kristittyjä yhdistävä tekijä on Raamattu. Tampereen seminaari onkin osa Suomen Pipliaseuran ja suomalaisen raamattutyön 200-vuotisjuhlintaa.
Ekumeenista Vastuuviikkoa puolestaan vietetään YK:n päivän ympärillä 21.–28. lokakuuta. Sen teemana on uskonnonvapaus ja siihen liittyvä pakolaisuus. Teiskossa on 28. lokakuuta Vastuuviikon ja samalla diakoniatyön tapahtuma.
Sen aloittaa kello 10 messu, jonka jälkeen vastuuviikon lähettiläs, kongolainen Robert Shabulinzenze kertoo elämäntarinansa, ja kuullaan musiikkia.
– Tämän vuoden teemana olevat ihmisoikeudet ja uskonnonvapaus ovat polttavan ajankohtaisia ja myös keskustelua herättäviä aiheita yhteiskunnassamme, sanoo Teiskon seurakunnan vt. kirkkoherra Tero Matilainen.
– Halusin nostaa esille erityisesti positiivisen uskonnonvapauden teemaa, eli jokaisella on oikeus elää uskontonsa mukaan ja tunnustaa omaa uskonnollista vakaumustaan julkisesti.
– Uskonnot on viime vuosina alettu yhä enenevässä määrin nähdä syyllisinä erilaisiin konflikteihin ja jännitteisiin, vaikka todelliset syyt ovat usein poliittisia ja etnisiä. Uskontoa voidaan käyttää väärin vihanpidon välineenä ja oikeuttajana, ja tästä on vastuuviikon yhteydessä mahdollisuus sanoutua yhdessä kirkkoina irti.
Tässä yhteydessä Matilainen näkeekin ekumeenisuuden kristittyjen yhteisrintamana ihmisarvoisen elämän sekä yksilön- ja ilmaisunvapauden puolesta.
– Suomessa vaikuttavien kristillisten kirkkojen välillä on jonkin verran näkemyseroja esimerkiksi Lähi-idän kysymyksen kohtaamisessa. Voisimmeko ekumeenisen vastuuviikon synnyttämän keskustelun kautta kirkkoina päästä lähemmäksi toisiamme ja löytää yhteisiä näkemyksiä tässä vaikeassa ja monimutkaisessa kysymyksessä?
Arkkipiispa Kari Mäkinen on ottanut kantaa uuteen perheiden yhdistämisen hakemuskäytäntöön. Se on jälleen yksi esimerkki pakolaisten kohtaamista ongelmista.
Mäkisen mukaan pohjoisella olisi paljon opittavaa etelän kirkoista etenkin evankeliumin ja uskon kokonaisvaltaisessa näkemisessä ja ymmärtämisessä.
Asta Kettunen
Lisää seminaarista
Ekumenia
Ekumenia tulee kreikankielen sanasta oikoumene ja tarkoittaa koko asuttua maailmaa. Ekumenia on toimintaa, johon kirkot ja kristilliset yhteisöt osallistuvat omista tunnustuksistaan käsin. Liike syntyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) on maassamme toimivien kirkkojen, kristillisten yhteisöjen ja seurakuntien yhteistyöjärjestö. Se on perustettu 1917.
Jäseniksi voidaan hyväksyä yhteisöjä, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. Tavoitteena on hajallaan elävän kristikunnan saattaminen keskinäiseen yhteyteen.
Jäsenkunnan muodostaa 11 jäsenkirkkoa, 5 tarkkailijakirkkoa ja 18 kumppanuusjärjestöä.
Asekauppa on esillä neuvoston ohjelmassa koko ensi vuoden. Tammikuussa vietettävän kristittyjen ykseyden rukousviikon keskeisenä aiheena on Intian kastittomien eli dalitien tilanne.
Lisätietoa: ekumenia.fi
Ekumeeninen Vastuuviikko
Uusimmat kommentit