Lähikirkoilla luodaan seurakuntaelämää yhdessä

Uudet seurakunnat aloittavat kirkkohallituksen päätöksen mukaisesti ensi vuoden alussa.  Ytimessä on ajatus lähellä toimivista seurakunnista, vaikka ne hallinnollisesti ovatkin isoja.

Uudet seurakunnat aloittavat kirkkohallituksen päätöksen mukaisesti ensi vuoden alussa.  Ytimessä on ajatus lähellä toimivista seurakunnista, vaikka ne hallinnollisesti ovatkin isoja.

Ratkaisuna ovat lähikirkkoalueet, joiden keskuksena toimii kirkko tai seurakuntatalo.

Lähikirkoissa on vakituinen työntekijäjoukko, ja toiminta rakentuu yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa.  Kun seurakuntalaiset ovat itse mukana suunnittelemassa ja järjestämässä toimintaa, siitä tulee seurakuntalaisten näköistä ja omalle alueelle istuvaa.

 Vielä ei ole tarkkaan selvillä, mitä ja millaista lähikirkkotoiminta tulee olemaan käytännössä, mutta nykyisessä toiminnassa on jo ituja siitä.

Tesoman kirkkoon monta polkua

Tesoman kirkko sijaitsee omassa rauhassaan metsän keskellä, vaikka ympärillä levittäytyy yksi Tampereen suurimmista kaupunginosista. Tie kirkolle on tuttu monelle lähiseudun asukkaalle.  Kirkko on yksi Harjun seurakunnan kolmesta kirkosta ja Tesoman toimintapiirin keskus.

Pispalan ja Lielahden kirkoilla on omat piirinsä. Ratkaisu muistuttaa lähikirkkoalueita.

Seurakuntapastori Riitta Laankoski kertoo, että piirin asukkaat ovat perustamperelaisia.  Asumisen edullisuus tuo alueelle paljon pienituloisia, mutta 15 000 seurakuntalaisen joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä.

– Toiminta on melko vakiintunutta ja erityisesti vanhukset on otettu huomioon, kertoo Riitta.

– Tesomalla vapaaehtoistyö on tärkeä voimavara. Vuosittain esimerkiksi pääsiäisen Via Dolorosaa on järjestämässä iso joukko vapaaehtoisia.

Suntio Timo Lehto lisää, että viime aikoina lapsia on tullut toimintaan yhä enemmän. Muskarissa käy 150 henkeä viikoittain. Tesoman erikoisuus on oma keittiö, jossa valmistetaan ruokaa neljänä päivänä viikossa.

Maanantaisin ja keskiviikkoisin järjestetään työttömien ateria, jossa käy jopa 60 henkeä. Vanhuksille ruokaa tarjotaan tiistain Kirkontuvassa ja perjantain Olotilassa.

– Lähes jokaisen kävijän tuntee muutenkin kuin nimeltä, kertoo Tesoman kirkon emäntä Minna Mäkelä.

Diakoniatyöntekijä Antti Kulmala kertoo, että diakoniassa tavoitteena on matalan kynnyksen asiointi.  Samalla reissuilla kirkolle hoituu monta asiaa, ja ruokailun yhteydessä on helppo tulla juttelemaan.  Uusin toimintamuoto on varttuneen väen perjantainen Olotila. Harjun seurakunnan vanhustyön ohjaaja Marja Kylä-Laaso kertoo, että Olotila on uutuus sekä osallistujille että työntekijöille.

– Päivään kuuluu tuolijumppaa, hartaus, lounas sekä olotilatuokio. Osallistujat kuljetetaan kirkolle, joten heikkokuntoisetkin pääsevät mukaan, Marja kertoo.

Aitolahdella tehdään yhdessä

Aitolahden seurakunnassa on vuosikymmenten aikana syntynyt vahva vapaaehtoistyön kulttuuri. Seurakuntalaiset ovat itse paitsi toteuttamassa, myös suunnittelemassa toimintaa, lähikirkkojen malliin. 

Pastori Terttu Haikka toteaa, että Aitolahden seurakuntaelämän monipuolisuudesta saa kiittää vapaaehtoisia.

Esimerkiksi parisuhdetyö, rukouspiirit, Pysäkki-seurakuntaillat ja Alfa-kurssit ovat vahvasti seurakuntalaisvetoisia. Työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhteisvoimin on rakennettu muun muassa joulu- ja pääsiäisnäytelmiä ja uutta Olkkarimessua.

Viime syksynä juhlittiin 10-vuotiasta Aitolahden kirkkoa, ja vapaaehtoiset olivat tiiviisti mukana juhlaviikon tapahtumissa. Haikan mukaan on tärkeää, että syntyy kokemus siitä, että tehdään yhdessä.

– Näytelmäproduktiot, Olkkarimessut ja muut isot, yhteiset ponnistuksen yhdistävät seurakuntalaisia eri tavalla kuin perinteinen, melko passiivinen osallistuminen, Terttu perustelee.

Aitolahdessa vapaaehtoistehtäviä järjestetään sen perusteella, mikä tekijää itseään kiinnostaa. Tehtävää löytyy perinteisistä kahvittamisista Olkkarimessun valkokankaan pystytykseen. Vapaaehtoisia opastetaan tehtäviinsä, ja työntekijät pitävät vapaaehtoisia tärkeinä. Yhdessä toimitaan koko seurakunnan hyväksi, ja asenne on sama kaikilla.

– Aitolahdella tehdään se, mitä katsotaan tarpeelliseksi, ja yhdessä kääritään hihat.

Alueella on muodostunut yhdessä tekemisen työkulttuuri, jossa toimitaan sujuvasti eri ammattiryhmien ja vapaaehtoisten kesken. Tällainen on tavoitteena myös lähikirkoissa, samoin mahdollisimman kevyt hallinto.

Lähikirkkoalueet ovat uusi toimintamalli, johon ei löydy ohjeistusta kirkkolaista, joka tuntee vain tapuliseurakunnat ja seurakuntapiirit. Seurakuntayhtymässä toimintayksiköitä voidaan kuitenkin järjestää ja nimetä sopivimmalla tavalla kirkkolain sitä rajoittamatta. 

Anna-Mari Martikainen