Spirituaaleista rakkauden gospeliksi

Musiikkineuvos Matti Heinivaho muistuttaa, että gospelin kautta syntyi eurooppalaisen ja afrikkalaisen musiikin risteytys.

– Gospel on yhteensattumien summa. Ei jotakin pahaa, ettei hyvääkin, hän viittaa orjuuteen vuosisatoja sitten.

Afrikkalaisilta orjilta kiellettiin omien uskontojen harjoittaminen ja he alkoivat omaksua kristinuskoa itselleen tutuin tavoin, lisäämällä kristillisiin lauluihin rytmiä ja tanssia. Samalla mustat toivat Yhdysvaltoihin negrospirituaalit eli rukouslaulut, siis afroamerikkalaiset spirituaalit ja mustan gospelin. Vapaustaistelijoiden maanalainen rautatie levitti mustien musiikkia etelävaltioista pohjoiseen.

Matti Heinivaho esittää hengellistä musiikkia, mutta jättää gospelin muille. Kuva: Hannu Jukola

– Operaation myötä tietoisuuteen tuli muun muassa negrospirituaali Swing low, sweet chariot, Heinivaho sanoo.

Tänään pääsuuntaukset ovat afroamerikkalainen gospel, country gospel ja nykyajan kristillinen musiikki.

 Pyhää jatsia

 Spirituaalien svengi ihastutti muusikoita jo 1900-luvulle tultaessa. Tyyli kulkeutui vähitellen musiikkikulttuureihin. Gospelin isäksi mainitaan jazzpianisti Thomas A. Dorsey, joka alkoi uudistaa afroamerikkalaisia kappaleita 20-luvulla.

– Näin sai alkunsa musiikin laji, jota kutsutaan gospeliksi, väittää Heinivaho.

50-luvulla gospel, blues ja jazz loivat pohjan populaarimusiikille.

– Gospel on niin jatsia kuin ikinä olla voi, sanoo ”Messukylän Hampton”.

Jo varhain gospel oli kaikkien isojenkin tähtien musiikkia, sitä lauloi myös Elvis Presley.

– Gospelin puhtain edustaja Suomessa on Matti Oiling, Heinivaho kehuu.

Aitoon gospeliin kuuluvat sopiva ääni, fraseeraus ja jakotapa.

– Minulla ei ole soundia, joka siihen kuuluu. Onhan mustien äänikin ihan erilainen.

 Rokki ei riitä

Suomessa gospeliksi käsitetään kaikki kristillistä uskoa tunnustava rytmimusiikki. Gospel ylistää, palvoo ja kiittää, mutta kertaa arkeakin. Se soi virtenä, dancena, rokkina, punkina, poppina, metallimusiikkina. On arvosteltu, että Suomessa gospel seuraa valtavirran musiikkimakua.

– Minulle tulee hengellinen olo musiikista, kun urut soivat. Suomi-gospelissa ´kulta pieni’ on vaihtunut Jeesukseen, lataa Heinivaho.

Hän uskoo, että hengellisellä rytmimusiikilla on sijansa kirkon tulevaisuudessa, ja jopa Bach voi joutua väistymään musiikkimakujen muuttuessa.

– Rokkenrollilla ei täytetä kirkkoja kuin tilapäisesti. Pitää olla kutsumus, musiikin monitoimimies ja seurakunta-aktiivi kiteyttää.

Ovi iloon

Curtis Mayfieldin laulu People get ready kehottaa avaamaan oven ja astumaan Jordanin junaan. Lippua ei tarvita, sillä ”just thank the Lord”, kiittäkää vain Herraa. Toivoa on kaikille, kerrotaan. Kappale kuullaan suomeksi Sami Saaren ensi vuoden alussa julkaistavalla soul-levyllä.

– Biisin nimeksi tuli Valmistautukaa. Se on selkeä gospel, toteaa Sami Saari.

Saari erosi kirkosta joitakin vuosia sitten, mutta uskoo silti gospelin hyvään voimaan. Englannin kielessä gospel tarkoittaa evankeliumia, ilosanomaa.

 

 

Sami Saari laulaa soulia ja gospelia ilon kautta. Kuva: Jiffel

 

– Gospel on minulle iloista asiaa. Se tapahtuu positiivisessa hengessä ja siinä on toivoa antavaa fiilistä. Gospeliin ei tarvitse liittyä jumalat ja muut, Saari luonnehtii.

– Gospelia tuli vedettyä Veeti and the Velvetsin kanssakin, hän muistelee.

Gospel sopii mainiosti hyväntuuliselle laulaja-kitaristille. Hengellisen musiikin esittäminen ei myöskään ole vierasta Pirkanpojissa viisi vuotta laulaneelle Saarelle.

Voimaa monesta

Saari on kiertänyt Suomea 30 vuotta, ensin muiden bändien kitaristina, kunnes alkoi tehdä soulia 15 vuotta sitten. Keikkamuusikon matkaväsymys häviää kitaraan tarttuessa.

– Musiikin voima on kummallinen, Saari ihmettelee.

Hyvää oloa saattaa virrata muualtakin.

– Tietoisuus siitä, että on olemassa isompi voima kuin minä itse, lohduttaa, Saari sanoo tuoreessa Sana-lehdessä.

Hän itse haluaa välittää iloa.

– Perimmäinen juttuni on auttaa ihmisiä irti arjesta ja vapautumaan puurtamisesta. Haluan kertoa, että on olemassa kivoja asioita, on välittämistä ja huolenpitoa, Saari kiteyttää.

– En ole saarnaaja. En jaksa puhua otsa rypyssä, hän lisää.

Alakulon läpikäyneenä Saari tietää valon tarpeen, ja miltä toivottomuus ja ilo tuntuvat.

– Mollivoittoinen Suomi on ollut karvas pala. Tämä on melko synkkä maa. Perusilmapiiri on minulle vaikeaa etenkin talvella, hän kertoo.

6- ja 14-vuotiaiden lasten isä huomauttaa olevansa vastuussa siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu.

– Elämäni ei ole tasaista. Olen impulsiivinen. Olen vuoristorata, mutta teen positiivisia asioita, Sami Saari kuvailee.

 Elisa af Hällström

Juurilla soi

 Piccolon Kamarikuoro Messukylän seurakunnasta harjoittelee parhaillaan kaikkein vanhinta hengellistä rytmimusiikkia. Mustaa gospelia viedään neljään kaupunkiin loka-marraskuun vaihteessa. Laulut tulkitaan englanniksi ja tuoreilla sovituksilla. Joukossa on esimerkiksi Jouni Vaajan sovittama Amazing Grace sopraanolle ja sekakuorolle. Konsertin materiaalia löytyi vuonna 1867 julkaistusta Slave Songs of the United States -kokoelmasta.

– Monet lauluista ovat varmasti kuulijoille tuttuja, kertoo musiikkia johtava kanttori Heikki Hinssa.

– Luomme katsauksen moniäänisen spirituaalin historiaan, hän lupaa.

Lokakuussa gospelin historiasta ammennetaan myös jatsin ja iskelmän saralla. Laulaja-vibrafonisti Matti Heinivaho, 75, esittää Tampere-talossa 60-vuotistaiteilijajuhlassaan ainakin ensimmäisen hittinsä Tunturin juurella ja yhden uuden kappaleen. Messukylän kirkkokuusen säveltää Risto Hiltunen ja sanoittaa Jussi Tuominen.

– Aikaa on vielä pari viikkoa, joten kai sen ehtii opetella, Heinivaho hymyilee.

Laulamassa ovat myös Laura Voutilainen, Merja Larivaara, Sami Saari, Kai Lind, Tapani Perttu, Laila Halme, Pate Mustajärvi, Jaana Pöllänen, Gilda, Jukka Leisti ja Viihdekuoro Sauriat. Musisoimassa ovat Risto Hiltunen, Juha Untala ja Pablo Seppä. Nokia Big Band säestää Petri Juutilaisen johdolla.

– Toivottavasti 90-vuotias Erik Lindström osallistuu, koska hän opetti minulle vibrafonin alkeet, Heinivaho sanoo.

 Matti Heinivaho: Nahkaruoska tunturin juurella, 60-vuotistaiteilijajuhla

Juontaa Heikki Kahila

ti 25.10. Tampere-talon Iso sali

Liput alkaen 29 €

 

Piccolon Kamarikuoro: Mustaa Musiikkia

Sopraano Hanna Kronqvist, säestys Lauri Tikkanen, johtaa Heikki Hinssa

to 3.11. klo 18 Vanha kirkko, Tampere

Vapaa pääsy, ohjelma Tampereella 5/8€